Puolustusvoimain komentajan, kenraali Timo Kivisen mukaan Eurooppaa reunustaa ”väkivallan kehä”.
– Ukrainan sota ei ole päättymässä. Lähi-idässä sodan laajeneminen entisestään on todellinen riski. Jännitteitä ja epävakautta on myös Kaukasuksella, Balkanilla ja Pohjois-Afrikassa. Euroopan lähiympäristö palaa ja kytee tavalla, jolla on vaikeasti ennakoitavat, mutta vaihtoehtoisista kehityskuluista riippumatta laajat seuraukset. Kun samanaikaisesti on käynnissä globaali monialainen suurvaltakilpailu, eri kriiseihin on vaikea löytää kestäviä ratkaisuja kansainvälisen yhteisön toimesta, Kivinen puhui 247. maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä.
– Suomen lähialue on säilynyt sotilaallisesti rauhallisena ja välitöntä uhkaa ei ole. Venäjä on ilmoittanut lisäävänsä sotilaallista voimaa maamme rajojen tuntumaan. Tämäntyyppinen reaktio ei ole yllätys, hän jatkoi.
Venäjä on ilmoittanut uusien joukko-osastojen perustamisesta.
– Leningradin sotilaspiirin uudelleen perustamisen kaltaiset organisaatiomuutokset voivat tapahtua nopeastikin, mutta varsinaisten uusien joukkojen rakentaminen kestää. Uudet joukot edellyttävät henkilöstöä, materiaalia ja myös infrastruktuurin on mahdollistettava joukkomäärän kasvattamisen. Se mihin asetelmaan ja milloin Ukrainan sota päättyy vaikuttaa siihen, millä aikataululla Venäjä uudelleen organisoi läntisen suuntansa asevoimat, Kivinen arvioi.
Puolustusvoimain komentajan mukaan edessä näyttää olevan pidempi voimapolitiikkaan perustuva ajanjakso. Samanaikaisesti ilmastonmuutos ja teknologian kehitys tuovat mukanaan turvallisuuteen liittyviä riskejä.
– Kaikissa realistisissa skenaarioissa Euroopan on tehtävä enemmän oman turvallisuuteensa eteen. Todettakoon, että tällä hetkellä Natoon kuuluvien EU-maiden osuus kaikkien Nato-maiden yhteenlasketuista puolustusmenoista on 20 prosenttia. Tämä suhdeluku kuvaa myös EU-maiden osuutta Nato-maiden sotilaallisista suorituskyvyistä, Kivinen sanoi.
– Sotilaallisesta näkökulmasta vastuunkanto tarkoittaa asevoimien suorituskyvyn nostamista, mikä ei ole mahdollista ilman riittävää resursointia ja puolustusteollisuuden kapasiteetin kasvattamista. Myös Ukrainan pitkäkestoisen tuen on perustuttava jatkossa yhä vahvemmin teollisuuden tuotantokykyyn, kun tähän asti materiaalia on luovutettu pääosin asevoimien varastoista.
Kivisen mukaan Suomi on hoitanut hyvin asiansa.
– Vaikka maailman turvallisuustilanne on huono ja tulevaisuuden näkymä sumuinen, meillä on Suomessa hyvät valmiudet pitää Suomi turvallisena – nyt tarvittaessa yhdessä liittolaistemme kanssa. Emme luopuneet kylmän sodan jälkeisinä vuosina syvän rauhan aikanakaan kansallisesta varautumisesta. Vaikka meilläkin on parannettavaa, nyt monet maat hakevat oppia Suomesta.
