Asiantuntijoiden mukaan urheiluun liittyy edelleen suuri määrä perättömiä myyttejä, jotka voivat vaikeuttaa liikkumista tai aiheuttaa turhia loukkaantumisia.
Suositukset ovat muuttuneet tutkimustulosten myötä. Amerikkalaisen Lehman College -yliopiston liikuntatieteiden professori Brad Schoenfeld uskoo, että sekavuutta ovat viime vuosina lisänneet erilaisten ”fitness-influenssereiden” neuvot, jotka usein perustuvat anekdootteihin tai perättömiin tietoihin.
– Kun nämä mielipiteet juurtuvat ihmisten mieliin, niin niitä on vaikea muuttaa, Schoenfeld sanoo New York Times -lehdelle.
Aiemmin tapana oli venytellä muutaman minuutin ajan ennen liikuntaa. Tuoreiden tutkimusten valossa venyttely ei juurikaan ehkäise loukkaantumisia ja voi itse asiassa olla haitallista. Yli 90 sekunnin venyttely vähentää tilapäisesti lihaksen tehoa. Jos venyttelyn kokee miellyttäväksi ennen liikuntaa, niin sen kesto olisi hyvä pitää mahdollisimman lyhyenä.
Niin sanottu dynaaminen lämmittely on perinteistä venyttelyä parempi tapa valmistautua urheilusuoritukseen. Se tarkoittaa kevyitä liikesarjoja, jotka lämmittelevät lihaksia kevyesti. Pidemmät venytykset voi tehdä esimerkiksi ennen nukkumaanmenoa.
Professori tyrmää käsityksen, jonka mukaan lihasmassan rakentaminen edellyttäisi raskaiden painojen nostamista. Tuoreiden tutkimusten perusteella lihasmassa kasvaa aivan yhtä tehokkaasti, jos henkilö nostaa suhteellisen kevyitä painoja esimerkiksi 30 kertaa eikä painavampia painoja 12 kertaa. Kukin voi toki toimia haluamallaan tavalla.
Mayo Clinicin urheilulääkäri Jacob Sellon huomauttaa, että lihasmassan rakentaminen vaatii paljon työtä eikä yleensä onnistu tavallisella voimaharjoittelulla. Aiemmin suosittuja vatsalihasliikkeitä ei välttämättä kannata tehdä ainakaan liikaa, sillä ne voivat lisätä selkävaivoja.
Myytiksi on osoittautunut myös yleinen uskomus siitä, että juokseminen olisi pitkällä tähtäimellä haitallista polville. Sen on itse asiassa havaittu suojaavan polvien niveliä. Vaivojen riski kasvaa liikkumattomuuden, ylipainon ja iän myötä.
Nivelet pystyvät korjaamaan itsensä erityisesti silloin, jos henkilö liikkuu säännöllisesti. Urheilun määrää kannattaa lisätä vähitellen loukkaantumisten välttämiseksi, ja polvikivun vuoksi olisi syytä hakeutua heti lääkäriin.
Käveleminen on hyväksi terveydelle sen vähentäessä sydänsairauksien ja diabeteksen riskiä. Se ei kuitenkaan riitä yksinään, sillä lihasmassa alkaa vähentyä 30 ikävuoden jälkeen. Kävelyihin olisi hyvä yhdistää ainakin kaksi 20 minuutin voimaharjoittelukertaa joka viikko.
– Kun ihmisellä ei ole enää voimaa tai lihasmassaa päivittäisten askareiden tekemiseen, niin silloin he menettävät itsenäisen toimintakykynsä, Pohjois-Carolinan yliopiston apulaisprofessori Anne Brady toteaa.
Myytiksi voi sanoa myös yleistä käsitystä siitä, että hyvän terveystilan ylläpito edellyttäisi 10 000 askelta päivässä. Asiantuntijat kumosivat väitteen jo vuosia sitten.
Nykyinen käsitys on, että merkittäviä terveyshyötyjä ei enää tule noin 7 500 askeleen jälkeen. Noin 4 000 askelta päivässä vähentää riskiä menehtyä mihin tahansa kuolinsyyhyn.
