Vapaat vaalit ovat demokratian kivijalka. Vaaleissa menestyäkseen ehdokkaan on oltava tunnettu ja kiinnostava. Kampanjointi on kautta aikojen hyödyntänyt erilaisia medioita, mutta onko peli nyt somen aikakaudella muuttunut? Mikä on algoritmien merkitys demokraattisissa vaaleissa?
Käytämme vuorokaudessa keskimäärin 2,5 tuntia aikaamme riippuvuutta aiheuttavan ja suostuttelevan teknologian, eli somen ääressä. Kun silmämme tarttuu somefeedissä johonkin, se kertoo medialle meistä asioita, jonka pohjalta alamme profiloitua erilaisiin kupliin. Algoritmien kautta syntyvä todellisuus antaa arvoillemme ja uskomuksillemme vahvistusta – ja luo myös tilan, jossa olemme vastaanottavaisia manipuloinnille.
Kaikki se, mikä kerää huomiomme, saa enemmän mediatilaa ja nousee siten vahvemmin ilmiöksi. Huomion herättämiseksi voidaan käyttää söpöjä eläimiä, upeita leipomuksia tai hassuja tempauksia. Huomiota kaapataan kuitenkin myös kyseenalaisemmilla keinoilla, kuten asioilla, joihin primitiivisesti reagoimme; lasten äänet, hälytysvalot, räjähdykset, oman nimen näkeminen, hylätyksi tuleminen ja niin edelleen. Huomion laadulla ei ole väliä. Kohauttaminen, kärjistäminen ja vastakkainasettelu ovat nousseet algoritmien ansiosta erittäin toimiviksi näkyvyyden keinoiksi.
Perttu Pölönen kuvaa uusimmassa Saisinko huomiosi? -kirjassaan, miten algoritmi taluttaa somen käyttäjää kuin koiraa. Vaikka ajatuksesi olisi, että katsot vain yhden videon, somealusta tuntee sinut niin hyvin, että se saa sinut katsomaan seuraavankin. Kuvittelemme, että me teemme itse päätökset, mutta oliko se kuitenkin sovelluksen ilmoituskuvake tai merkkiääni, joka ylipäätään sai meidät avaamaan somen?
On epäilty, että sosiaalisen median kautta on jo maailmalla toteutettu vaalimanipulaatiota muun muassa USA:n presidentinvaaleissa ja Britannian Brexit-kansanäänestyksessä.
Miten vahvasti algoritmit näkemyksiämme ohjaavat? Teemmekö vielä aidosti itse valintamme?
Sitran tutkimusten mukaan mediaympäristön muutos ja somealustat uhkaavat rapauttaa demokratian perustuksia ja avuksi on peräänkuulutettu sääntelyä sekä uudenlaisia osallisuuden ja osallistumisen tapoja.
Toisaalta, some mahdollistaa sen, että poliitikoista ja päättäjistä on tullut meille läheisempiä. Radiosta sanottiin aikanaan, että se mahdollisti, ettei presidentti ei ollut enää etäinen hahmo, vaan voi tulla olohuoneeseen puhumaan kuin perheen isä. Some on vienyt tilanteen todellakin seuraavalle tasolle. Voimme hyvällä tuurilla onnistua saamaan presidenttiehdokkaat somessa jopa reaaliaikaiseen vuoropuheluun kanssamme.
Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että suomalaisissa presidentinvaaleissa loanheitto ei ole vallalla oleva kampanjointikeino. Kiistämättä somella on kuitenkin vaikutus siihen, miten ehdokkaat saavat huomiota ja mitkä asiat nousevat vaalien alla keskusteluun. Toivottavasti tutkijat pystyvät jälkikäteen analysoimaan, teimmekö valintamme itsenäisesti, vai valitsivatko algoritmit Suomelle presidentin.
