– Se on yksi niistä työmarkkinauudistuksista, jota ammattiliitot vastustavat. Voimassa oleva lainsäädäntö on vuodelta 1946. Sitä ei ole pystytty kertaakaan uudistamaan säätämisensä jälkeen, koska ammattiliitot ovat kerta toisensa jälkeen käyttäneet veto-oikeuttaan. Jos työrauhasääntelyn uudistamisesta tarvittaisiin konsensus, ei sitä ikävä kyllä uudistettaisi lainkaan. Niinkään ei voi olla, kirjoittaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle blogissaan.
Hallitus esittää, että poliittisiin lakkoihin osallistuminen työaikana rajoitetaan 24 tuntiin. Tällä hetkellä poliittiselle lakkoilulle työajalla ei aseteta mitään rajoituksia.
– Ruotsissa poliittinen lakkoilu työajalla on rajattu muutamaan tuntiin, Tanskassa se on kokonaan kiellettyä, Helle huomauttaa verraten tilannetta Pohjoismaihin.
– Uudistus tuo mukanaan myös työntekijän henkilökohtaisen seuraamusmaksun, mikäli hän osallistuu laittomaksi todettuun työtaisteluun. Tällainen on jo käytössä Ruotsissa, hän jatkaa.
Myötätuntotyötaisteluilta taas vaadittaisiin jatkossa suhteellisuutta. Tämä on Helteen mielestä erittäin perusteltua ottaen huomioon, että myötätuntotyötaistelut kohdistuvat kokonaan työriidan ulkopuolella olevaan työnantajaan.
– Siis tahoon, jolla ei ole itse riidan kanssa osaa eikä arpaa. Lakkosakkojen korotus taas liittyy tilanteisiin, jossa työehtosopimuksen yhtä fundamenttia – työrauhaa – rikotaan tieten tahtoen.
Helteen mukaan työrauhalainsäädännön uudistus ei ole maata mullistava.
– Työrauhan tärkeys on kansainvälisillä markkinoilla toimiville vientiyrityksille kriittinen. Jos myyty tuote ei lakon vuoksi valmistukaan luvatussa aikataulussa, saattaa etenkin ulkomaalainen asiakas niin sanotusti äänestää jaloillaan. Asiakassuhde voidaan menettää lopullisesti. Kun työrauhasta sovitaan, on työnantajan voitava siihen luottaa, hän kirjoittaa.
Helle toteaa olevan syytä huomioida, ettei uudistus rajoita millään tavoin työntekijöiden oikeutta käyttää lakkoasetta silloin, kun työehtosopimukset ovat katkolla ja neuvotellaan palkoista ja muista työehdoista.
– Tähän työntekijöiden perustavaa laatua olevaan oikeuteen ei kukaan ole edes vaatinut muutosta.
