Nato kertoo YouTubessa julkaisemallaan videolla (jutun alla), mitä sotilaallisia ja puolustuksellisia kykyjä Nato-Suomi tarjoaa puolustusliiton yhteiselle puolustukselle.
Suomen turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Hyökkäyksen jälkeen Suomi arvioi turvallisuuspoliittista tilannettaan uudelleen ja haki puolustusliitto Naton jäsenyyttä.
Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on osa Naton yhteistä puolustusta ja siten perustamissopimuksen viidennen artiklan mukaisten turvatakuiden piirissä.
Maasotakoulun johtaja eversti Janne Mäkitalon mukaan Suomi voi tarjota Natolle Venäjän toimintaan liittyvää asiantuntemusta.
– Meillä on sama naapuri kuin ukrainalaisilla. Se tarkoittaa sitä, että voimme tarjota kokemukseen perustuvaa asiantuntemusta siitä, miten venäläiset toimivat ja käyttäytyvät lähiympäristössämme, Mäkitalo sanoo videolla.
Maanpuolustuskorkeakoulun Kadettikoulun johtaja eversti Jukka Nurmi muistuttaa, että Suomen Venäjän-vastainen itäraja on 1 300 kilometrin pituinen.
– Meidän pitää aina ottaa tämä huomioon. Nato-jäsenenäkin Suomi on vastuussa oman maansa puolustamisesta, hän toteaa.
Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta. Reserviin kuuluu yhteensä noin 900 000 suomalaista.
Suomella on eurooppalaisittain vahva tykistö. Maavoimilla kerrotaan olevan käytössä noin 1 500 tykistöasetta.
– Suomen puolustusvoimien Natolle antama lisäarvo on kyky käydä pitkäkestoista sotaa syvällä metsäisillä alueilla, Janne Mäkitalo kertoo.
– Suomen Nato-jäsenyys kasvattaa Euroopan ja varsinkin Itämeren alueen turvallisuutta.
Merivoimilla on useita eri tehtäviä maanpuolustuksen kannalta. Varsinkin miinantorjunta-aluksilla on tärkeä rooli Itämeren matalilla ja kivikkoisilla vesialueilla.
Miinantorjunta-alus Vahterpään päällikkö, kapteeniluutnantti Henri Savisaaren mukaan aiemmat sodat ovat osoittaneet, että Itämeri ja Suomenlahti voidaan miinoittaa helposti. Olosuhteet ovat erittäin vaikeat miinantorjunnalle.
– Suomen merivoimat osaavat tämän, ja voimme tarjota tähän liittyvää osaamista Natolle, hän sanoo videolla.
Myös ilmavoimat osallistuvat maanpuolustukseen Hornet-hävittäjillä ja myöhemmin F-35-hävittäjillä. Varsinkin tunnistustehtävät pitävät ilmavoimat kiireisenä Itämeren ja Suomenlahden alueilla.
Lapin Lennoston everstiluutnantti Jaakko Salomäki kertoo Suomen ilmavoimien harjoittelevan ja tekevän yhteistyötä liittolaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa.
– On tärkeää, että voimme tehdä läheistä yhteistyötä samoilla taktiikoilla ja voimme jakaa tietoa sekä osaamista keskenämme, hän sanoo.
