Stressin tiedetään pahentavan etenkin tiettyjen suolistosairauksien aiheuttamia vatsavaivoja. Nyt tutkijat ovat selvittäneet syyn vaivaan, uutisoi Nature.
Tulehduksellisten suolistosairauksien puhkeamista ja vaikeutumista edeltää usein stressaava tapahtuma, kuten avioero tai työpaikan menettäminen. Vertaisarvioidussa Cell-lehdessä julkaistu tutkimus pyrkiikin selittämään, mistä tämä yhteys johtuu.
Tutkimuksessa paljastui, että stressin lisääntyessä äkillisesti aivot lähettävät signaaleja lisämunuaisiin, jotka vapauttavat muualle kehoon glukokortikoideiksi kutsuttuja kemikaaleja. Tutkijat perehtyivätkin glukokortikoideihin, joiden he uskoivat aiheuttavan suoraan stressiä poteville ihmisille vatsavaivoja.
Näin ei kuitenkaan ollut. Tutkimukseen osallistunut Pennsylvanian yliopiston tutkija Christoph Thaissin mukaan hiirille tehdyissä kokeissa selvisi, että glukokortikoidit vaikuttavat suoliston hermosoluihin ja gliasoluiksi kutsuttuihin hermotukisoluihin, jotka yhdistävät hermosolut toisiinsa.
Glukokortikoidit käynnistivät joissakin hermotukisoluissa prosessin, joissa ne vapauttivat immuunisoluja kutsuvia molekyylejä. Immuunisolut taas vapauttivat molekyylejä, jotka normaalisti torjuisivat taudinaiheuttajia, mutta tässä tapauksessa aiheuttivatkin kivuliaita vatsavaivoja.
Samaan aikaan glukokortikoidit estivät suoliston hermosoluja kehittymästä, joka heikensi niiden toimintakykyä. Tuloksena nämä puolikehittyneet hermosolut eivät kyenneet erittämään riittävästi viestimolekyylejä, joiden avulla suoliston osat laajenevat ja supistuvat. Tämän vuoksi sulatettu ruoka-aines ei liiku riittävän nopeasti suoliston läpi, joka pahentaa vatsavaivoja entisestään.
Tutkijat olivat aluksi hämmentyneitä tuloksista, koska glukokortikoideja käytetään myös suolistosairauksien hoitamisessa. Syynä voi kuitenkin olla se, että vaikka pienissä määrissä glukokortikoidit auttavat ruoansulatusta, krooninen glukokortikoidien erittäminen alkaakin pahentaa suoliston tulehdustilaa.
Thaissin mukaan tutkimus osoittaa, että aivojen kyky vaikuttaa eri elinten tulehdustiloihin on vahvempi kuin aiemmin on luultu.
– Tämä voi tarkoittaa, että stressinhallintakeinot yhdistettynä lääkkeisiin voi toimia paremmin kuin pelkät lääkkeet. Myös aivoista suolistoon kulkevan hermoradan molekyyleihin voitaisiin kohdistaa tulevaisuudessa uusia hoitokeinoja, Thaiss kommentoi.
Havaitut löydöt eivät rajoitu pelkästään suolistoon, sillä stressin tiedetään pahentavan myös keuhko- ja ihosairauksia, mahdollisesti samanlaisten hermoratojen kautta kuin suolistossa. Thaissin mielestä olisikin syytä tutkia, miten muut tunnetilat voivat vaikuttaa ihmisen terveydentilaan.
– On vielä valtavasti asioita, joita meidän on opittava aivoista ja siitä, miten ne vaikuttavat ensi silmäyksellä toisiinsa liittymättömiin vaivoihin, Thaiss toteaa.
