Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) maaliskuussa antamaa Vladimir Putinin pidätysmääräystä on pidetty merkittävänä askeleena pyrkimyksissä rangaista Venäjää sen hyökkäyksestä Ukrainaan.
Vaikka Putinin henkilökohtaisesti kohdistettuja toimia kaihdettiin pitkään, Venäjän hallintoeliitin muihin yksittäisiin jäseniin on kohdistettu pakotteita vuonna 2014 tapahtuneesta Krimin valtauksesta ja laittomasta liittämisestä alkaen, venäläistutkija Aleksandr Baunov muistuttaa Foreign Affairs -lehdessä.
Venäjän eliitti elää Carnegie-ajatushautomon Venäjän ja Euraasian tutkimusohjelmassa työskentelevän Baunovin mukaan maailmassa, joka on täynnä vainoharhaisuutta ja epäluuloja. Tässä tilanteessa Putinia koskeva pidätysmääräys on omiaan ryhmittämään eliittiä pikemminkin presidenttiä vastaan kuin hänen tuekseen.
– Vaikka Putin saattaa olla ICC:n ulottumattomissa ainakin niin kauan kuin hän pysyy vallassa, hänen lähipiirinsä asema ei välttämättä ole yhtä turvattu. Jos tuomioistuin päättää antaa lisää heitä koskevia etsintäkuulutuksia, heidän riskinsä joutua pidätetyiksi on paljon suurempi, Baunov sanoo.
– Läntiset pakotteet ovat jo huomattavasti vähentäneet Venäjän johtoportaan jäsenten mahdollisuuksia matkustaa länteen. Kun heistä on annettu ICC:n pidätysmääräys, matkustaminen myös muualle kuin länsimaihin olisi entistäkin riskialttiimpaa. Ennen viime vuotta Putin, joka ei vielä ollut pakotteiden piirissä, seurasi, mitä tapahtuu hänen lähipiirissään niille, joihin pakotteita oli kohdistettu. Nyt lähipiiri katsoo, mitä tapahtuu hänelle, Baunov toteaa.
– Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys sulkee Putinilta oven takaisin maailmannäyttämölle. Vahingoista on jo havaittavissa viitteitä. Kremlissä huhtikuussa järjestetyssä uusien Venäjälle akkreditoitujen suurlähettiläiden valtakirjojen luovutustilaisuudessa, jossa useimmat eivät olleet länsimaalaisia, Putinin puhe ei hänen ilmeiseksi yllätyksekseen saanut osakseen aplodeja – ilmeisesti ensimmäistä kertaa koskaan. Se oli pahaenteinen merkki.
