– Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen rooli työikäisten terveyspalvelujen turvaamisessa ja työkyvyn edistämisessä. Työterveyshuollon palvelut turvaavat osaltaan, että hyvinvointialueiden terveyspalvelut eivät ruuhkaudu entisestään, toteavat työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, KT, SAK, Akava ja STTK.
Niiden mukaan työterveyttä koskevassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n selvityksessä ei oteta huomioon, että työnantajat jatkaisivat vapaaehtoisen sairaanhoidon tarjoamista työntekijöilleen ilman nykyisiä rajoitteita, jolloin eriarvoisuus lisääntyisi myös työssä olevien kesken, korostavat EK, KT, SAK, Akava ja STTK.
Keskusjärjestöt pitävät THL:n selvitystä työterveyshuollon sairaanhoidosta puutteellisena ja osin harhaanjohtavana.
– THL:n hahmottelemien muutosten seuraukset ovat arvioimatta ja johtopäätökset asenteellisia. Selvityksessä lähdetään virheellisesti myös siitä, että työnantajien järjestämän sairaanhoidon rahoitus ja yksityisten terveyspalvelujen kapasiteetti olisivat siirrettävissä hyvinvointialueiden hoidettaviksi, järjestöt sanovat yhteisessä kannanotossaan.
Ne muistuttavat, että sote-uudistuksen vaikutukset selviävät vasta usean vuoden kuluttua ja on ensiarvoisen tärkeää, että työterveyshuoltoa ylläpidetään ja kehitetään nykymallin pohjalta.
Työmarkkinajärjestöjen mukaan työterveyshuolto on oma erikoisala, jossa tunnetaan työpaikkojen olosuhteet ja työn terveydelliset riskit. Erityisosaamisena on työn ja terveyden yhteensovittaminen. Ennaltaehkäisevien ja sairaanhoidon palvelujen tavoitteena on työikäisten työkyvyn edistäminen ja työkyvyttömyyden vähentäminen.
Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työikäistä
Työterveyshuollon sairaanhoitoa saa noin 1,8 miljoonaa palkansaajaa eli noin 88 prosenttia palkansaajista.
Työterveyshuollon kaikista hyväksytyistä kustannuksista työnantajat rahoittavat noin 80 prosenttia ja palkansaajat noin 20 prosenttia. Työterveyshuollon vapaaehtoisesta sairaanhoidosta työnantajat maksavat 87 prosenttia ja palkansaajat 13 prosenttia.
Eli työnantajat, työntekijät ja yrittäjien sairausvakuutusmaksuilla katetaan työterveyden kustannukset. Valtio ei siis rahoita palkansaajien työterveyshuoltoa. Valtio ainoastaan rahoittaa jonkin verran yrittäjien työterveyshuoltoa.
– Työnantajat voivat vapaaehtoisesti järjestää työterveyshuollon sairaanhoidon palveluita. Vuonna 2020 työterveyshuollon sairaanhoitokäyntejä oli 3,4 miljoonaa. Työterveyshuollon sairaanhoitoa on tämän vuoksi mahdotonta siirtää julkiseen terveydenhuoltoon, EK, KT, SAK, Akava ja STTK toteavat.
– Työterveyshuollon sairaanhoidossa huomioidaan sairauden vaikutus työhön ja pyritään estämään työkyvyn menettäminen tai työkyvyttömyyden pitkittyminen. Tässä työterveyshuollon erityisosaamisella on ratkaiseva merkitys. Kyse on siis osittain eri palvelusta kuin julkisessa perusterveydenhuollossa. Työterveyshuollossa työkyky on keskeinen osa palvelun sisältöä, järjestöt summaavat.
