Verkkouutiset

Nato sanoo olevansa sitoutunut Ukrainan tukemiseen. AFP / LEHTIKUVA / SAMEER AL-DOUMY

Arvio Naton itäisestä sivustasta: Suomella tärkeä rooli

Tutkijoiden mukaan etulinjan valtioiden pitää varmistaa, että Euroopassa on uskottava kollektiivinen pelote Venäjän tulevia aggressioita vastaan.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Nato-jäsenyys tulee olemaan ratkaisevan tärkeää siinä, että puolustusliitto kehittää vahvan itäisen sivustan, jolla on erottuva ääni, toteavat Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Sinikukka Saari ja Charly Salonius-Pasternak.

– Suomen, sen naapureiden Norjan ja Viron sekä muiden etulinjan valtioiden yhteinen etu on varmistaa, että Euroopassa on uskottava kollektiivinen pelote Venäjän tulevia aggressioita vastaan, kaksikko kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon (CEPA) julkaisemassa artikkelissa.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) ja Viron pääministeri Kaja Kallas ovat puhuneet erittäin suorasukaisesti Venäjän Ukrainassa aloittamaa suurhyökkäystä vastaan. Saaren ja Salonius-Pasternakin mukaan tämä saattaa ärsyttää Saksan ja Ranskan johtajia.

– Mutta se on välttämätön vastapaino vanhalle eurooppalaiselle liittoumalle, joka on pitkälti hallinnut keskustelua siitä, kuinka Venäjä-suhteita hoidetaan. Marin ja Kallas edustavat eurooppalaisten poliitikkojen sukupolvea, jota ei rasita kylmän sodan jälkeinen Saksan ja Ranskan ajattelu keskinäisriippuvuudesta Venäjän kanssa talouden ja energian saroilla, Saari ja Salonius-Pasternak toteavat.

Heidän mukaansa kylmän sodan jälkeisinä alkuvuosina Suomen poliittinen eliitti osoitti vähemmän ymmärrystä sille, että Viron retoriikka Venäjää kohtaan oli haukkamaisempaa kuin Suomen.

– Vaikka suomalaiset julkiset lausunnot olivat sävyltään lähempänä Berliinin tai Pariisin lausuntoja, Suomi säilytti vankan maanpuolustuksen sekä kestävän ja monipuolisen energiajärjestelmän juuri kansalliseen turvallisuuteen liittyvien syiden vuoksi. Venäjä – kuten Neuvostoliitto ennen sitä – nähtiin ainoana mahdollisena eksistentiaalisena uhkana Suomen turvallisuudelle, vaikka sitä ei muodollisesti sanottukaan.

– Venäjän toimet vuoden 2022 alkukuukausina muuttivat perusteellisesti sekä suomalaista poliittista retoriikkaa että käsitystä siitä, miten turvallisuus saavutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Sen seurauksena Suomi haki Nato-jäsenyyttä.

Venäjän aggressiota torjuttava

Saari ja Salonius-Pasternak selittävät Suomen politiikan ja retoriikan muutosta ”pienen valtion realismilla”:

– Pragmaattinen ja ideologisoitumaton tapa katsoa maailmanpolitiikkaa.

Kaksikon mielestä tämä turvallisuusvetoinen pragmatismi ja perimmäinen huoli selviytymisestä suvereenina maana ovat asioita, jotka Suomi jakaa muiden etulinjan valtioiden, kuten Baltian maiden ja Puolan, kanssa.

– Suomen pitää turvallisuuspoliittisen kulttuurin muutoksessaan yhdistää historiallinen pienvaltiorealismi ja kollektiivisen etulinjan valtion herkkyys sekä EU:n että Naton jäsenenä. Suomen vivahteikkaat ja realistiset arviot Venäjän logiikasta auttaa yhdistämään eri näkökulmia kahdessa blokissa.

Saari ja Salonius-Pasternak korostavat Venäjän johtajien selkeästi ilmaisseen, että he pitävät naapurimaiden itsemääräämisoikeutta toisarvoisena ja että Venäjä on valmis hyökkäämään johonkin maahan tukeakseen tätä uskoa.

– Suomi voi tehdä selväksi Saksalle ja Ranskalle, että vuoropuhelun edistäminen Euroopan turvallisuusjärjestyksestä Venäjän kanssa ja mahdollisesti kompromissien tekeminen Venäjän rauhoittamiseksi olisi haitallista Suomelle ja koko Naton ja EU:n itäiselle sivustalle.

Kaksikon mukaan Suomen on yhdessä muiden etulinjan valtioiden kanssa huolehdittava siitä, että Nato ja EU jatkavat sotilaallisten, taloudellisten ja poliittisten valmiuksien rakentamista Venäjän aggression torjumiseksi.

– Mantereella ei voi olla kestävää rauhaa, ennen kuin on olemassa uskottava länsimainen pelote Venäjän pitämiseksi loitolla.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)