Sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saaren mukaan inflaation ajaa ahdinkoon erityisesti pienipalkkaisia, työssäkäyviä.
Aiemmin kyseinen joukko on pärjännyt itsekseen, mutta kustannusten kasvaessa uhkaa joukko jäädä väliinputoajaksi.
Suurempituloisilla työssäkäyvillä on omat säästöt ja puskurit. Työelämän ulkopuolella olevia tuetaan sosiaaliturvan kautta. Pienituloisilla ei puskuria ole, eikä välttämättä oikeutta sosiaaliturvaan.
– Tämä on hyvin tunnistettu suomalainen ongelma. Nämä ihmiset ovat etuustasojen yläpuolella jonkin verran, mutta eivät kovin paljon, Saari toteaa.
Saaren mukaan pienituloisten työssäkäyvien ryhmällä jää keskimäärin käyttämätöntä rahaa 250 euroa kuukaudessa.
Usein pienituloisen ainoa vaihtoehto on vähentää kulutusta, mutta sekään ei ole välttämättä ole mahdollista ikuisesti.
Myös valtiolta on tulossa uusia täsmätukia, joita Saari pitää oikeina päätöksinä, vaikka pitkällä tähtäimellä julkisen talouden velkaantuminen ei jatkuvaa tukemista kestäkään.
– Yleisempi kysymys kuuluu, missä määrin työssä käyvän henkilön elämää pitää tukea sosiaaliturvan avulla. Vuosien mittaan on pikkuhiljaa valuttu tilanteeseen, jossa ennen kaikkea asumistukea käytetään palkan lisänä, Saari toteaa.
Saaren mukaan moni asia sosiaaliturvajärjestelmässä kaipaa uudistamista.
Esimerkiksi lapsilisäjärjestelmän rakenne suosii isoja perheitä, vaikka suurin osa suomalaisista perheistä on pieniä.
