Yhdysvallat ja muut G7-maat ilmoittivat joulukuun alussa Venäjän tuottamalle raakaöljylle asetettavasta hintakatosta. Kyseessä on tohtori Tatiana Mitrovan mukaan lännen ensimmäinen vakava yritys leikata Venäjän öljytuloja, jotka ovat Ukrainaa vastaan käytävän hyökkäyssodan merkittävä rahoituslähde. Aiemmin pääosa Venäjälle asetetuista pakotteista on kohdistunut finanssi- ja teknologiatoimialoihin.
Hintakaton tarkoituksena on estää Kremliä kartuttamasta sotakassaansa tavalla, joka ei johda öljyn maailmanmarkkinahintojen nousuun, yhdysvaltalaisessa Columbian yliopiston globaalin energiapolitiikan keskuksessa työskentelevä Mitrova sanoo Carnegie Politika -verkkolehdessä.
– Intia on jo kertonut ostavansa edelleen venäläistä öljyä ja käyttävänsä muita kuin länsimaisia yrityksiä sen kuljettamiseen, mutta maan kapasiteetti jalostaa Venäjältä tulevia toimituksia ei ole rajaton. Kiina ja Turkki eivät ole vielä ilmaisseet kantaansa selvästi, mutta Turkin tuonti Venäjältä on kasvanut tänä vuonna merkittävästi, ja maa pysynee venäläisten öljyn kuljetusten solmukohtana, hän toteaa.
– Toimitusten suuntaaminen Aasiaan tarkoittaa jo itsessään venäläisyritysten voittomarginaalien merkittävää pienenemistä. Öljyn kuljettaminen Aasian markkinoille maksaa paljon enemmän kuin Eurooppaan. Kun vapaata kuljetuskapasiteettia ei ole paljon, rahtikustannukset nousevat ja venäläisyhtiöiden voitot supistuvat riippumatta siitä, mille tasolle hintakatto on asetettu.
Hyvästit energiasuurvallan asemalle
Hintakatto mahdollistaa Mitrovan mukaan myös sen, että aasialaiset ostajat voivat vaatia tuntuvia alennuksia venäläisestä öljystä.
– Kiina ja Intia eivät ehkä virallisesti noudata hintakattoa, mutta on vaikea kuvitella, etteivätkö niiden yritykset käyttäisi sitä hyväkseen hinnan alentamiseksi. Näin onkin jo tapahtumassa, sillä jotkin tammikuussa laivattaviksi tarkoitetut toimitukset Kiinaan myytiin 5–6 dollaria tavallista alhaisemmalla tynnyrihinnalla, hän sanoo.
Viime kädessä Venäjän öljytulojen lasku näyttää hänen mukaansa väistämättömältä.
– Hintakaton käyttöönoton jälkeen Venäjän valtiovarainministeriö yli kaksinkertaisti ennusteensa budjettialijäämästä 0,9 prosentista 2 prosenttiin bkt:sta. Ensi vuonna ministeriö odottaa öljy- ja kaasutulojen laskevan 23 prosenttia, mikä saattaa olla optimistinen ennuste, sillä Venäjän budjetti perustuu 62–70 dollarin tynnyrihintaan, hän toteaa.
– Vaikka öljytulot laskisivat rajusti, Venäjän reservirahasto on riittävän suuri sodan rahoittamiseksi vielä vuoden tai puolentoista ajan. Öljytulojen lasku kuitenkin vaikuttaa varmasti Venäjän kehitykseen ja pitkän aikavälin investointeihin uusiin hankkeisiin, fossiilisiin polttoaineisiin ja vihreään teknologiaan. Vuosikymmenen kuluessa Venäjän asema energiasuurvaltana on täysin mennyttä.
