Se, millaiseksi Venäjän asema presidentti Vladimir Putinin pitkän valtakauden jälkeen muodostuu, riippuu yhdysvaltalaisen Venäjä-asiantuntijan, professori Angela Stentin mukaan siitä, miten Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota aikanaan päättyy.
Ennen hyökkäystä Putin oli hänen mukaansa onnistunut palauttamaan Venäjän suurvalta-aseman ja saavuttamaan uutta vaikutusvaltaa niissä osissa maailmaa, joista maa oli Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vetäytynyt. Venäjä on ollut merkittävä toimija Lähi-idässä, Afrikassa ja osassa Latinalaista Amerikkaa, mutta myös energiasuurvalta, joka vielä ennen sotaa oli pitkälti integroitunut maailmantalouteen.
– Sodan jälkeen Venäjä on heikentynyt suurvalta. Sen asevoimien suorituskyky on saanut kumppanimaat päivittämään käsityksensä Venäjän voimasta ja sen johtajan arvostelukyvystä, Georgetownin yliopistossa toimiva Stent sanoo Wall Street Journal -lehdessä.
– Venäjä on menettänyt Euroopan markkinat ja pääsyn länsimaiseen teknologiaan ja investointeihin. Se ei ole enää energiasuurvalta, ja sen talous on länsimaisten pakotteiden seurauksena taantumassa globalisaatiosta ja nykyaikaistumisesta. Tämä on Putinin perintö, Stent toteaa.
Sisällissota on mahdollinen
Vladimir Putinin perinnöksi jää Angela Stentin mukaan myös erittäin henkilökeskeinen poliittinen järjestelmä, jota turvallisuuspalvelut pyörittävät ja jonka muodollisilla instituutioilla ei ole paljonkaan merkitystä todellisessa päätöksenteossa.
– Sikäli kuin tiedämme, Putin on ylin päätöksentekijä, ja on epäselvää, kuka on valmis sanomaan hänelle vastaan. Iso kysymys on, olisiko hänen seuraajallaan vastaava saneluvalta, professori sanoo.
Jos Venäjä voittaisi sodan, Putin saattaisi hänen mukaansa pysyä virassaan jonkin aikaa, ja hänen seuraajakseen nousisi henkilö, jolla on samanlaiset näkemykset. Silloin nykyinen länsivihamielinen linja kenties jatkuisi, ja tavoitteena olisi edelleen Valko-Venäjän, Ukrainan ja mahdollisesti Pohjois-Kazakstanin alistaminen Kremlin hallintaan. Myös sisäiset sortotoimet jatkuisivat entiseen tapaan.
– Mutta on myös mahdollista, että pitkittyneen talouskriisin jälkeen pragmaattisempi, modernisointiin tähtäävä ryhmittymä voisi ottaa vallan. Se arvostaisi talouskasvua ja laajempaa integroitumista maailmantalouteen ja pitäisi tarpeellisena luoda vähemmän vihamieliset suhteet länteen sekä luopua imperialistisesta agendasta, Stent toteaa.
– Jos Venäjä häviää sodan ja Putin väistyy yhtäkkiä, voi syntyä kamppailu seuraajasta. Venäjä saattaisi silloin ajautua pitkittyneen epävakauden kauteen. Keskipakoiset voimat ehkä pyrkisivät vahvistamaan ei-venäläisten alueiden autonomiaa, ja jos nämä ryhmät ovat aseistettuja, edessä saattaa olla sisällissota, hän arvioi.
Kun kyse on Venäjästä, on hänen mukaansa viisasta varautua myös odottamattomiin käänteisiin. Ukrainan-sotaretkelläänkin Putin odotti voittoa viidessä päivässä – ei täysimittaista sotaa, joka on jatkunut nyt jo kahdeksan kuukautta, hän muistuttaa.
