Yhdysvaltojen Venäjä-politiikan tärkeimpiin arkkitehteihin lukeutuva veteraanidiplomaatti, suurlähettiläs Daniel Fried tyrmää puheet siitä, että USA olisi olisi vastuussa Venäjän nykyisestä käyttäytymisestä ja osasyyllinen Ukrainan sodan syttymiseen.
– Jotkut Yhdysvalloissa levittävät teoriaa, että tämä kaikki on meidän syytämme, koska laajensimme Natoa ja käyttäydyimme Venäjää kohtaan huonosti, ja että meidän olisi pitänyt ymmärtää Venäjää paremmin. Minusta tämä on typerä näkemys, hän sanoo Viron yleisradioyhtiö ERR:n haastattelussa.
Daniel Friedillä oli tärkeä rooli Yhdysvaltojen Eurooppa-politiikan kehittämisessä ja toteutuksessa 1990-luvun alussa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. Hän on toiminut myös Yhdysvaltain Puolan-suurlähettiläänä vuosina 1997–2000.
USA toimi hänen mielestään täysin oikein tukiessaan itäisen Euroopan ja Baltian maiden liittymistä puolustusliitto Natoon.
– Teimme 90-luvulla sitä, että tarjosimme Venäjälle hyvää asemaa yhdistyneessä Euroopassa. Se mitä emme tarjonneet on Kremlin vaikutuspiirien ja dominoinnin jatkuminen Baltiassa ja Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Teimme täysin oikein. Meillä oli oikeus olla sallimatta Venäjän jatkaa etupiiripolitiikkaansa.
Friedin mukaan Venäjän olisikin jo aika lopettaa uhriutuminen ja ryhdyttävä käsittelemään historiaansa.
– Sympatiani venäläisten psyykkiseen traumaan, joka liittyy Neuvostoliiton hajoamiseen, on niin sanotusti rajallinen. He eivät ole uhreja. He olivat hyökkääjiä. Meidän on muistettava, kuinka ja millä keinoille he alistivat itäisen Euroopan imperiumiinsa. Tätä ei tarvitse kertoa virolaisille, koska he tietävät ja niin tietävät myös puolalaiset, liettualaiset ja latvialaiset, hän viittaa Neuvostoliiton tekemiin miehityksiin ja muihin rikoksiin.
– Mielestäni voimme tarjota Venäjälle paikan eurooppalaisessa perheessä, mutta maan on oltava nykyistä parempi Venäjä. Emme voi tarjota heille maita, joita he voivat dominoida sen takia, että heidän tunteitaan on loukattu, Fried viittaa venäläisten Neuvostoliiton romahtamisesta johtuvaan nöyryytyksen tunteeseen ja suruun.
Hän muistuttaa, että yksi kylmän sodan päättymisen opetuksista on se, että maiden on käsiteltävä historiansa pimeimmät puolet. Näin on tehty esimerkiksi Yhdysvalloissa orjuuden ja rasismin suhteen ja Saksassa natsismin suhteen.
– Vapaat maat käsittelevät menneisyyttään, mutta Venäjä ei tee sitä. Venäjä aloitti tämän 1980-luvun lopulla ja 1990-luvulla, mutta se pysäytettiin. Rehellinen ja vapaa maa käsittelee menneisyyttään. Jos Venäjä haluaa vapautua pahimmista perinteistään – Venäjän imperialismista ja Neuvostoliiton sorrosta ja Stalinin joukkomurhista – heidän on käsiteltävä historiaansa.
