Vuoden 2021 kolmannessa lisätalousarvioesityksessä vauhditetaan kasvua, aikaistetaan investointeja sekä vastataan koronaviruksen aiheuttamiin menotarpeisiin ja lievennetään koronan aiheuttamia haittoja yrityksille sekä lapsille ja nuorille. Lisätalousarvio laittaa liikkeelle EU:n elpymisvälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit, sanoo hallitus.
Kokonaisuudessaan lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan vuodelle 2021 noin 2,2 miljardin euron määrärahalisäyksiä. Merkittävä osa tästä aiheutuu takaus- ja pääomittamistarpeista.
Lisätalousarviossa aikaistetaan vuodelle 2021 eräitä hallituksen jo aiemmin päättämiä investointeja.
Rajavartiolaitoksen ilma- ja vartioalusten hankintaan ehdotetaan 120 miljoonaa euroa ulkovartiolaivojen hankintaa varten.
Suomen Malminjalostus Oy:n omistajaohjaus siirtyy työ- ja elinkeinoministeriöltä valtioneuvoston kanslialle 1.6. alkaen. Siirtoon liittyen valtioneuvoston kanslialle siirretään ja budjetoidaan uudelleen yhteensä 420 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriöltä.
Sote-uudistukseen liittyviin ICT-muutoskustannuksiin ehdotetaan 50 miljoonaa euroa jo vuodelle 2021.
Helsingin Olympiastadionin perusparannus- ja korjaushankkeen loppukustannuksiin ehdotetaan lisäystä 37,9 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 337 miljoonaa euroa, josta valtio ja Helsingin kaupunki kustantavat yhtä suuret osuudet.
Lisätalousarviossa varaudutaan myös maksamaan EU:n maaseuturahaston elpymisvälineestä rahoitettavista toimenpiteistä aiheutuvia menoja yhteensä 91,65 miljoonaa euroa. Summa on kokonaan EU:n rahoittama.
Lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin tukeen ehdotetaan 23,15 miljoonaa euroa. Lisäksi julkisen liikenteen ostoihin ehdotetaan suurilla ja keskisuurilla kaupunkiseuduilla sekä alueellisessa ja paikallisessa liikenteessä 22,8 miljoonaa euroa sekä henkilöjunaliikenteen ostoihin 11 miljoonaa euroa koronatilanteen pitkittymisen vuoksi.
Uusien liikennehankkeiden eli Digiradan, Laurila–Tornio–Haaparanta-yhteysvälin sähköistyksen sekä maantien 180 Kirjalansalmen ja Hesselundin siltojen uusimiselle ehdotetaan yhteensä 268 miljoonan euron valtuutta, minkä lisäksi Kouvola–Kotka/Hamina-radan parantamisen valtuutta ehdotetaan korotettavan 33,5 miljoonalla eurolla. Lisäksi perusväylänpidon rahoitusta aikaistetaan 50 miljoonalla eurolla vuodelta 2022 kuluvalle vuodelle.
Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja eritystakuutoiminnan pääomittamiseksi.
Suomen Kaasuverkko Oy:n pääomittamiseksi ehdotetaan 257 miljoonaa euroa. Määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Kaasuverkko Oy:n pankkilainojen takaisinmaksun rahoittamiseksi.
Yhden uuden yöjunarungon vaunukaluston hankintaan varataan 40 miljoonan euron valtuus ja akkuarvoketjun valtuutta lisätään 40 miljoonalla eurolla. Terveysalan kasvustrategian toimeenpanoon ja rokote-ekosysteemin tukemisen valtuuteen kohdistetaan kuuden miljoonan euron lisäys.
Talven 2019–2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan kuusi miljoonaa euroa. Elinkeinokalatalouden elpymisen nopeuttamiseksi ja investointien vauhdittamiseksi aiemmin koronatoimiin osoitettujen määrärahojen käyttöä laajennetaan.
Yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkoon ajalle 1.7.–30.9. ehdotetaan 48 miljoonaa euroa ja lisäksi työttömyysturvan jatkoon samalle ajanjaksolle ehdotetaan 13 miljoonaa euroa.
Tuloarviota hallitus ehdottaa alennettavaksi yhteensä 185 miljoonalla eurolla. Verotulojen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 235 miljoonalla eurolla. Verotuloarviota heikentää erityisesti ansio- ja pääomatuloveroennusteen alentuminen 87 miljoonalla eurolla, mikä johtuu pääasiassa lähdeveroennusteen päivittämisestä. Perintö- ja lahjaverotuloennustetta on puolestaan alennettu kertymätietojen perusteella. Myös arvonlisäverotuloennuste on 41 miljoonaa euroa aiemmin ennakoitua heikompi.
Lisätalousarviossa on noin 590 miljoonaa suoraan koronaviruksesta aiheutuvia menolisäyksiä. koronarokotteiden hankintaa varten ehdotetaan yhteensä 233,5 miljoonan euron lisäystä, mikä johtuu pääasiassa EU:n vuoden 2022 rokotteiden yhteishankintaan osallistumisesta sekä erinäiset virusmuunnokset huomioon ottavien rokote-erien hankinnasta.
Lisätalousarviossa ehdotetaan useita toimenpiteitä, joiden tavoitteena on koronasta yrityksille aiheutuvien haittojen lievittäminen. Näiden kokonaissumma on noin yksi miljardi. Lisäksi huojennetun maksujärjestelyn jatko vuonna 2021 vähentää valtion verotuloja noin 249 miljoonalla eurolla.
Valtiontakuurahastoon ehdotetaan siirrettävän 650 miljoonaa euroa Finnveran vientitakuu- ja erityistakuutoiminnan pääomittamiseksi.
Kestävän kasvun ohjelman toimeenpano käynnistyy
Lisätalousarvioesityksessä käynnistetään EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen mukaiset uudistukset ja investoinnit. Määrärahalisäyksiä ehdotetaan tälle vuodelle 117 miljoonaa euroa. Valtuudet lisäävät määrärahoja 121 miljoonaa euroa vuoden 2021 jälkeen. Toimenpiteet vauhdittavat hallituksen mukaan tutkimusta, työllisyyttä, hoitovelan purkamista sekä vihreää siirtymää.
Elpymis- ja palautumissuunnitelman toimeenpanemiseksi ehdotetaan yhteensä noin 238 miljoonan euron kohdennuksia, josta tälle vuodelle kohdistuvat määrärahalisäykset olisivat noin 117 miljoonaa euroa. Valtuuksia ja määrärahaa saa käyttää vasta sen jälkeen, kun EU:n omien varojen järjestelmästä annettu neuvoston päätös on tullut voimaan.
EU-rahoitus tuloutuu Suomen talousarvioon sitä mukaan kuin uudistukset toteutuvat. Rahoituksesta 13 prosenttia saadaan kuitenkin ennakkomaksuna. Lisätalousarvion investoinnit vastaavat tätä osuutta.
Lisää velkaa
Määrärahojen lisäys lisätalousarvioesityksessä on noin 2,2 miljardia euroa ja tulojen vähennys noin 185 miljoonaa euroa.
Valtion nettolainanoton tarve kasvaa tämän vuoden osalta noin 2,4 miljardilla eurolla, jolloin valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 14,4 miljardia euroa. Valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa noin 139,3 miljardia euroa. Tämä on noin 56 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Vuoden 2021 talousarvioesityksen yhteydessä syksyllä 2020 hallitus linjasi koronavirusepidemiasta johtuen, että tilanteen epävarmuuden takia tälle vuodelle varataan ylimääräinen 500 miljoonan euron kehysvaraus käytettäväksi kertaluonteisiin ja finanssipoliittisesti pakollisiin koronavirustilanteesta aiheutuviin menotarpeisiin.
Hallituksen mukaan koronavirustilanteen jatkuminen vaikeana ja muun muassa siihen liittyneet rajoitus- ja tukitoimet ovat johtaneet tilanteeseen, jossa edellä mainittu kehysvaraus on osoittautunut liian pieneksi. Näin ollen kehysvarausta korotetaan 1[nbsp]350 miljoonalla eurolla yhteensä 1[nbsp]850 miljoonaan euroon.
Tästä 1[nbsp]350 miljoonan euron korotuksesta 650 miljoonaa euroa on varattu siirtoon valtiontakuurahastolle Finnvera Oyj:n vientitakuu- ja erityistakaustoiminnan pääomittamista varten eikä se ole käytettävissä muihin menoihin.
Jos edellä mainittuja menoja aiheutuu vähemmän kuin mihin kehyksessä on varauduttu, erotusta ei käytetä muiden menojen lisäämiseen.
