Hallituksen mukaan velkaantuminen suhteessa bruttokansantuotteeseen taittuu tavoitteen mukaisesti vaalikauden aikana. Kokonaisveroaste ei nouse. Niin ikään hallitus toteaa olevansa pääsemässä lähemmäs 72 prosentin työllisyysastetavoitetta ja velaksi elämisen lopettamista.
Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii kuitenkin sovittujen uudistusten määrätietoista toteuttamista.
Ensi vuoden talousarvioesitys on 2,96 miljardia euroa alijäämäinen, mikä katetaan lisävelanotolla. Kevään lisätalousarvion mukaan vuoden 2017 alijäämän arvioitiin olevan 5,4 miljardia euroa.
Vuoden 2018 lopussa valtionvelan, mukaan lukien rahastotalouden velan, arvioidaan olevan noin 110 miljardia euroa, joka on noin 47 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettiehdotuksen loppusumma 55,7 miljardia
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 miljardia euroa, joka on samaa tasoa kuin vuonna 2017. Määrärahatasoa nostavat muun muassa kasvavat panostukset kärkihankkeisiin sekä nousevat eläkemenot.
Määrärahatasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman mukaiset, jo aiemmin sovitut sopeutustoimet sekä alenevat maahanmuuttomenot ja työttömyysturvamenot.
Valtion budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 52,7 miljardia euroa vuonna 2018. Tuloarvioita on vuoden aikana korotettu odotettua myönteisemmin kehittyneen taloudellisen aktiviteetin seurauksena.
Työn verotus säilyy lähes ennallaan
Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Tällä päätöksellä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella. Solidaarisuusvero säilyy nykyisellään.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi hallitus päätti korottaa alkoholiveroa sadalla miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelman mukaisesti myös tupakkaveron korotuksia jatketaan vuosina 2018-2019, ensi vuonna 68 miljoonalla eurolla.
Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kuntataloutta heikentävää vaikutusta kompensoidaan kunnille lisäämällä peruspalvelujen valtionosuutta 25 miljoonalla eurolla sekä korottamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta 60 miljoonalla eurolla sekä kiinteistöveroa 25 miljoonalla eurolla.
Työllisyyttä parantavia toimia vahvistetaan
Hallitus jatkoi puoliväliriihessä aloitettua työtä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Uusien toimien painopiste on nuorisotyöttömyyden vähentämisessä.
Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille. Määrärahojen lisäys on 9,4 miljoonaa euroa.
Nuorten, joiden toimintakyky on selvästi alentunut, on jatkossa mahdollista saada tarvitsemiaan ammatillisen kuntoutuksen palveluita ilman sairausdiagnoosia. Muutoksella tuetaan vaikeassa asemassa olevien nuorten opiskelua ja etenemistä työllistymispolulla. Samalla palveluita uudistetaan henkilökohtaisen tuen ja valmennuksen suuntaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä nuorten matalan kynnyksen palvelumallin eli Ohjaamo-toiminnan lisärahoituksesta ja vakiinnuttamisesta. Lisäksi hallitus osoittaa 3 miljoonaa eurolla nuorten psykososiaalisen tukipalvelun rakentamiseen Ohjaamoiden yhteyteen.
Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön. Tulosperustaisen hankinnan tavoite asetetaan 10 000 alle 30-vuotiaaseen nuoreen, jolloin kustannusarvio on 15 miljoonaa euroa.
Työllisyyden parantamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi hallitus alentaa varhaiskasvatusmaksuja 70 miljoonalla eurolla ensi vuoden alusta alkaen. Alennukset kohdistuvat pieni- ja keskituloisille. Toisen lapsen sisaralennus nostetaan 50 prosenttiin. Maksuttoman varhaiskasvatuksen piiriin tulee 6 700 perhettä lisää. Maksutulojen alenema kompensoidaan kunnille.
Työvoimapalveluihin ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.
Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen tulee myös mahdolliseksi. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi 4 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.
Työttömien mahdollisuutta päivittää osaamistaan helpotetaan mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö lyhytkestoiseen opiskeluun. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla olisi oikeus käyttää työttömyysturvaan päätoimiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.
Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisätään erityisesti aloilla, joilla on työvoimatarvetta. Hallitus on myös päättänyt tehdä pysyväksi korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskevan kokeilun.
Kehysriihen päätöksen mukaisesti työnantajan tarjoaman koulutuksen verovapautta selkeytetään ja laajennetaan vuoden 2018 alusta.
Lue myös:
Näin palkkaverotuksen kiristyminen estettiin lähes kokonaan ensi vuonna
Nämä verot kiristyvät ensi vuonna
Hallitus tehostaa terrorismin vastaista toimintaa
Hailuodon siltahankkeeseen ja Kokkolan meriväylään löytyi rahat budjetista
Opetusministeri: Osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen isot lisäpanostukset
Uusi perhevapaamalli voimaan 2019 – naisten ja miesten yhteenlaskettu työssäkäynti lisääntyy
Ministerien mukaan budjetti varmistaa sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisen
Hallitus nopeuttaa turvapaikkavalitusten käsittelyä – oikeusministeriölle lisärahaa
