Suomen Yrittäjien mukaan työmarkkinauudistuksia on tehtävä määrätietoisesti vaalikaudella 2019-2023.
Yrittäjien Kasva Suomi -vaaliohjelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on paikallisen sopimisen edistäminen.
Järjestö haluaa lisää sopimisen vapautta työpaikoille ja vahvempaa parlamentarismia. Työllistämisen helpottaminen, joustavuuden lisääminen, työllisyysasteen nostaminen ja työpaikkojen kehittäminen ovat yrittäjäjärjestön tärkeimpiä tavoitteita työllisyysasteen nostamiseksi.
– On viimein päästävä kunnolla eteenpäin paikallisessa sopimisessa. Lainsäädännöllä pitää mahdollistaa paikallinen sopiminen kaikissa yrityksissä, jos sitä sekä työnantaja että työntekijä haluavat. Vain siten yritykset voivat menestyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa, toteaa toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Yrittäjien mielestä työelämän lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että työllistäminen helpottuu ja työllisyysaste nousee.
– Suomessa on Pohjoismaiden alhaisin työllisyysaste. Sen pitäisi 2020-luvulla nousta lähemmäs 80 prosenttia, mikäli hyvinvointiyhteiskunnan palvelut halutaan jatkossa säilyttää. Ikääntyminen on nopeaa – väestö Suomessa vanhenee nopeammin kuin muissa Pohjoismaissa, tavoiteohjelmassa todetaan.
– Suomen työmarkkinoiden rakenteet pitävät osaltaan työttömyyttä korkeana, eikä tilanne korjaudu edes korkeasuhdanteen aikana. Matala työllisyysaste on suurin köyhyyden syy ja hyvinvoinnin uhka.
Yrittäjien mukaan on tärkeää, että työlainsäädäntöä valmistellaan yhteistyössä eri etujärjestöjen kanssa. Tällöin saadaan esille erilaiset näkemykset ja hyödynnetyksi osapuolten asiantuntemus tehokkaasti.
– Ei kuitenkaan pidä hyväksyä sellaista kolmikantaa, joka antaa jollekin toimijalle oikeuden estää lainsäädännön uudistamisen. Hallituksen ja eduskunnan on käytettävä niille perustuslain mukaan kuuluvaa päätöksentekovaltaa.
Yleissitovuusjärjestelmä uudistettava
Suomessa työmarkkinat ovat Yrittäjien mukaan selvästi jäykemmät kuin kilpailijamaissa.
– Lisäämällä paikallista sopimista turvataan kilpailukyky, työllisyys ja kasvu. Paikallisen sopimisen lähtökohta ei ole työntekijän työsuhteen ehtojen heikentäminen, vaan työehdot sovitaan kulloinkin vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen ja yrityksen ja henkilökunnan tilanteeseen.
– Lainsäädäntöä tulee muuttaa siten, että kaikissa yrityksissä ja työpaikoilla henkilöstön ja työnantajan on mahdollista yhdessä sopia työehtosopimuksesta poikkeavista järjestelyistä. Pakkoa tähän ei kuitenkaan olisi: työehtosopimusta noudatettaisiin normaalisti silloin, kuin siitä ei ole työpaikkakohtaisella sopimuksella poikettu. Työehtosopimus toimisi niin sanottuna perälautana.
Järjestäytyminen ei saa olla esteenä
Yrittäjien mukaan lainsäädäntö ja Suomen poikkeuksellisen vahva yleissitovuusjärjestelmä estävät paikallisen sopimisen leviämistä. Järjestön mielestä sopimisen kiellot on poistettava, jotta yritykset ovat yhdenvertaisessa asemassa järjestäytymisestä riippumatta.
– Työsopimuslaki, työaikalaki, vuosilomalaki ja opintovapaalaki sisältävät paikallisen sopimisen kiellot yleissitovaa työehtosopimusta noudattaville yrityksille. Kiellot merkitsevät, että sopiminen on mahdollista ainoastaan työnantajaliittoon kuuluvissa yrityksissä. Siten järjestäytymättömät yritykset ovat suoraan lain nojalla heikommassa asemassa kuin järjestäytyneet.
Yrittäjät korostaa, että Suomen noin 90 000 työnantajayrityksestä (pl. maatalous) noin 20 000 on järjestäytyneitä eli kuuluu työnantajaliittoon ja 70 000 järjestäytymättömiä. Näistä noin 50 000 on velvollisia noudattamaan työehtosopimusta yleissitovuuden perusteella.
Valtaosa suomalaisista yrityksistä on siten pääosin paikallisen sopimisen mahdollisuuksien ulottumattomissa.
– Järjestäytyneet yritykset voivat työehtosopimuksen mahdollistaessa sopia paikallisesti esimerkiksi sairausajan palkasta, ylityökorvauksen määrästä, lomakaudesta ja niin edelleen. Sopimisen mahdollistavia asiakohtia on lainsäädännössä noin 50.
– Se, mikä on mahdollista järjestäytyneille yrityksille, on kiellettyä järjestäytymättömiltä yrityksiltä. Suomessa on siis voimassa syrjivää ja kilpailua vääristävää lainsäädäntöä. Järjestäytymättömät työnantajat joutuvat täyttämään työehtosopimuksen velvoitteet mutta eivät voi hyödyntää sen mahdollistamia joustoja.
Yrittäjien mukaan alle kymmenen työntekijän yrityksissä lähes puolet työntekijöistä (44 prosenttia) ei kuulu ammattiliittoon. Luottamusmiehen valintaan voivat yleensä osallistua vain ammattiliittoon kuuluvat työntekijät, joita ei pienissä yrityksissä välttämättä ole lainkaan.
– Ei ole hyväksyttävää, että ammattiliittoon kuuluva työntekijä voisi edustaa muita ilman valtuutusta. Sekä yritysten että työntekijöiden on oltava samassa asemassa järjestäytymisestä riippumatta. Henkilöstön edustajan valinta on oltava demokraattinen, ja enemmistön tahtoa on kunnioitettava.
Suomen Yrittäjien Kasva Suomi -tavoiteohjelmaan voi tutustua tämän linkin takaa.
LUE MYÖS:
Yrittäjät: Suomi tarvitsee työvoimaa ulkomailta
