Viron presidentti Toomas Hendrik Ilveksen mukaan Venäjä rahoittaa Euroopan äärioikeistopuolueita. Äärivasemmiston hän puolestaan varoittaa kääntyneen perinteisestä marxismi-leninismistä pikemminkin ”ruskeaan politiikkaan”. Siihen kuuluu Viron presidentin mukaan anti-semitismiä, rasismia ja maahanmuuton vastustamista.
– Ne väittävät olevansa vasemmistolaisia, mutta vetävät linjaa, joka on oikeasti klassisen ruskea, hän toteaa.
Ilves arvioi Baltian ja muun Euroopan tilannetta ja Ukrainan kriisiä amerikkalaisen Daily Beastin haastattelussa yhdessä Liettuan ulkoministerin Linas Linkeviciusin kanssa. Pitkän haastattelun parhaat palat on kerätty tähän juttuun.
– Molotov on jo olemassa ja etsii Ribbentropiaan, Linkevicius toteaa, viitaten Venäjän presidentti Vladimir Putiniin.
– Minun mielestäni Euroopassa vilistää pikku Ribbentropeja. Molotov ei vain ole saanut vielä tarpeeksi hyvää sopimusta aikaiseksi, Toomas Hendrik Ilves vastaa.
Neuvostoliitto ja natsi-Saksa solmivat elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksena tunnetun hyökkäämättömyyssopimuksen. Se sai nimensä maiden ulkoministereistä Joachim von Ribbentropista ja Vjatšeslav Molotovista.
Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovittiin Euroopan etupiirijaosta maiden kesken. Lisäksi valtiot solmivat kauppasopimuksia. Maat miehittivät Puolan yhdessä vuonna 1939.
Kuka on vuorossa?
Nato hajoaa, jos viidettä artiklaa ei noudateta, kun johonkin jäsenvaltioon hyökätään, Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves sanoo.
– Jos se (turvatakuu) pettää edes kerran, ei puolustusliittoa ole enää olemassakaan. Tämä on myös Euroopan todellinen liima. Koskaan ei voi tietää, kuka on seuraavana vuorossa, Ilves varoittaa.
Hän muistuttaa, että Naton viidenteen artiklaan on vedottu puolustusliiton historiassa vain kerran – syykuun 11. päivän terrori-iskujen aikaan vuonna 2001.
Linas Linkeviciusin mukaan tällaisia uhkia pidettiin Länsi-Euroopassa ja Yhdysvalloissa pitkään varsin kaukaisina.
– Sitten tuli Ukraina ja esimerkiksi MH17-lennon tuhoutuminen. Ne, jotka ajattelivat kaiken tämän tapahtuvan jossain kaukana, huomasivat, että uhka vaikuttaa perheisiin tässä ja nyt.
Linkevicius sanoo uskovansa, että Yhdysvallat pitää lupauksensa Euroopan puolustamisesta.
Propaganda aseena
Liettuan ja Viron johdossa on jo vuosia varoiteltu presidentti Vladimir Putinin Venäjän aggressiivisesta politiikasta maan rajoilla.
Molemmat päättäjät vastaavat myöntävästi, kun heiltä kysytään, pääsevätkö Baltian maat nyt sanomaan olleensa oikeassa Putinin aikeista.
– Olemme kohdanneet tällaista disinformaatiotoimintaa itsenäistymisestämme lähtien. Ja monin tavoin jo ennenkin sitä, Toomas Hendrik Ilves sanoo.
Viron Yhdysvaltojen suurlähettiläänä 1990-luvun alussa toiminut Ilves muistelee tuolloin joutuneensa jatkuvasti puolustamaan itseään ja maataan Venäjältä lähtöisin olleilta valheilta Yhdysvaltojen ulkoministeriössä.
– Olimme ehdottomasti niitä, jotka auttoivat avaamaan silmät ja korvat (Venäjälle) ja ehkä osoittamaan propagandan voiman, Linas Linkevicious toteaa
Hänen mukaansa propagandaa käytetään asymmetrisenä uhkana ja jopa aseena.
– Tavanomaisessa taistossa tulisi ensin tykistökeskitys ja sitten varsinainen taistelu. Nyt suoritetaan ensin aivopesu ja tullaan sitten paikalle.
Hän viittaa esimerkkinä Krimin tapahtumiin Ukrainassa. Linkeviciousin mukaan media aivopesi krimiläiset.
– Paikalliset asukkaat odottivat, että rosvot ja fasistit olivat tulossa tappamaan heidät. He olivat vakuuttuneita siitä, että näin kävisi ja ottivat heitä pelastamaan tulleet venäläiset sotilaat ilolla vastaan.
Vahvempi vihollinen
Linas Linkevicius arvostelee kovin sanoin lännen reaktioita Ukrainan tapahtumiin. Hän muistuttaa Liettuan antaneen myös sotilaallista apua Ukrainalle.
– Kerroimme siitä julkisesti. Kyse oli pienestä symbolisesta eleestä. Se oli myös muistutus siitä, että meidän tulisi auttaa maata, joka on suuremman, kehittyneitä ohjuksia ja tankkeja toimittavan vihollisen hyökkäyksen kohteena.
Ulkoministerin mukaan Venäjä haluaa tuhota Euroopan turvallisuusrakenteet, sivuuttaa kansainvälisen lain ja ottaa käyttöön omat pelisääntönsä.
Hänen mielestään länsi reagoi tähän omituisesti.
– Ikään kuin se olisi valmis hylkäämään säännöt. Aivan kuin poistaisit liikennevalot kokonaan sen jälkeen, kun joku on ajanut punaisia päin ja julistaisit, ettei rikettä enää tapahdu.
Toomas Hendrik Ilves näkee kehityskulun synkkänä.
– Tämä käytös on saanut jatkua niin pitkään, että päädymme lopulta pisteeseen, missä se menee liian pitkälle ja tilanne muuttuu rumaksi. Huolemme meidän maailmankolkassamme on toki se, etteivät he tee niin meidän kohdallamme.
