Science Direct -portaalissa kerrotaan Intelligence-julkaisun julkaisemasta tutkimuksesta. Sen mukaan viktoriaaninen aika eli myöhempi 1800-luku oli innovaatioiden ja älyn kulta-aikaa, josta on tultu alas.
Amsterdamin yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professorin Jan te Nijenhuisin selitys ilmiölle on siinä, että älykkäämmät naiset hankkivat vähemmän lapsia. Korkean älykkyysosamäärän ihmiset tuottavat enemmän. Hedelmällisyyden ja älyn välillä on kuitenkin useiden tutkimusten mukaan negatiivinen korrelaatio.
Tutkimuksessa verrattiin länsimaissa vuosina 1884-2004 tehtyä 14 tutkimusta reaktioajoista. Analyysin mukaan älykkyysosamäärä on pudonnut 1,23 yksikköä vuosikymmenessä eli 14 yksikköä viktoriaanisesta ajasta.
Huffington Post -julkaisussa Stanfordin yliopiston kehitysbiologian professori Gerald Crabtree huomauttaa, että mahdollinen älyn väheneminen olisi alkanut jo, kun esi-isämme siirtyivät entistä enemmän kaupunkeihin ja ruoan jatkuva saaminen muodostui helpommaksi. Suurin pudotus hänen mielestään on voinut tapahtua maanviljelyksen keksimisen jälkeen.
Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet ÄO:n nousuun 1940-luvulta lähtien. Jan te Nijenhuis kuitenkin uskoo, että tuloksia ovat sotkeneet parempi koulutus, hygienia ja ravinto, jotka peittävät taantumista alleen.
