Jännitteet Nato-maa Turkin ja Venäjän välillä ovat kasvaneet voimakkaasti viime kuukausina. Turkkia on jo varoitettu Naton toimesta, että se ei ole saamassa sotilasliitolta apua mikäli se aloittaa itse sotatoimet, kertoo Der Spiegel.
”Nato ei voi sallia joutuvansa sotilaalliseen eskalaatioon Venäjän kanssa maiden kiristyneiden välien vuoksi”, sanoo Luxemburgin ulkoministeri Jean Asselborn.
Sama viesti on tullut myös Saksan diplomaattilähteistä. Mikäli Turkki olisi itse aloittava osapuoli, se ei voisi vedota liiton yhteispuolustusvelvoitteeseen.
Tilanne on kuitenkin haasteellinen. Mikäli Venäjä hyökkäisi itse Turkin joukkoja vastaan, voisi Turkki silti vedota Naton viidenteen artiklaan. Jos yksimielisyyttä ei liitosta kuitenkaan löytyisi, olisi Venäjän presidentti Vladimir Putin onnistunut jakamaan lännen.
Osa Naton jäsenmaista on jyrkemmällä kannalla kuin toiset. Esimerkiksi Puola ja Baltian maat kannattavat kovaa linjaa, mutta monilla mailla on myös huoli taloudellisista intresseistä. Saksa ja liittokansleri Angela Merkel ovat turvapaikanhakijatilanteen osalta myös vahvasti riippuvaisia Turkista ja sen toimista.
