Kurdikysymys voi saattaa Syyrian sodan eri puolia tukevat Turkin ja Venäjän yhteistyöhön, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.
– Mielestäni nyt kannattaa pohtia sitä, että jos Turkki suostuu ottamaan askelia taaksepäin, niin se tarkoittaa todennäköisesti kompromissin hakemista Venäjän kanssa suhteessa autonomiaa tavoitteleviin kurdiryhmiin, Alaranta sanoo Verkkouutisille.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan totesi tiistaina, että Syyrian kriisi pitäisi ratkaista Venäjän ja Turkin yhteisillä toimilla, joita Iran voisi tukea. Alarannan mukaan Turkin liittyminen Syyrian hallituksen joukkojen, Venäjän, Iranin ja Hizbollahin liittoumaan olisi täyskäännös sen aiempaan linjaan nähden.
– Voisin kuvitella sellaisen tulevaisuuden näkymän, jossa Turkki ei enää aja niin aktiivisesti Syyrian presidentti Bashar al-Assadin alasajoa siinä tapauksessa, että Turkki pystyy ehkäisemään yhteistyössä Syyrian hallinnon ja Venäjän kanssa Syyrian kurdiryhmien pyrkimykset. Siinä tapauksessa voisin kuvitella, että Turkki ja Venäjä löytäisivät yhteisen sävelen.
Pohjois-Syyriassa asuvilla kurdeilla on käytännössä autoniminen alue, joka syntyi Syyrian sisällissodan aikana 2012 heinäkuussa. Pohjois-Syyrian kurdijärjestö PYD ja sen armeija YPG ovat Turkissa toimivan Kurdistanin työväenpuolue PKK:n liitännäisryhmiä ja tavoittelevat täysin autonomista aluetta. Turkki ja Euroopan unioni ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi.
– En usko muuten, että olemme niin pitkällä, että Turkki olisi valmis tällaiseen täyskäännökseen, Alaranta sanoo viitaten Erdoganin lausuntoon Turkin, Venäjän ja Iranin mahdollisesta yhteistyöstä Syyriassa.
Alarannan mukaan Erdoganilla ja al-Assadilla on yksi yhteinen intressi: kurdien autonomian ehkäiseminen.
– Al-Assad haluaa pitää Syyrian kasassa eikä halua, että kurdit saavat alueelleen autonomian Pohjois-Syyriassa. Turkki ei halua sitä myöskään. Tämä olisi se palapelin ainoa elementti, jonka tiimoilta maat voisivat tehdä yhteistyötä.
– Venäjä, joka on tukenut kurdiryhmiä osittain varmasti Turkkia ärsyttääkseen, saattaisi luopua tukitoimistaan.
Alarannan mukaan Venäjä pyrkisi samalla vahvistamaan al-Assadin hallintoa ja pitämään siten maan keskusjohtoisena.
Venäjän presidentti Vladimir Putin saisi tässä yhtälössä Erdoganilta tuen sotatoimilleen Syyriassa ja pystyisi pönkittämään Venäjän jalansijaa Lähi-idässä.
Putin tapasi tiistaina Erdoganin Pietarissa. Putin ilmoitti Venäjän olevan valmis aloittamaan uudelleen taloudellisen yhteistyön Turkin kanssa ja palauttamaan muut suhteensa maahan.
Venäjän ja Turkin väliset suhteet viilenivät viime marraskuussa, kun Turkki ampui venäläisen rynnäkkökoneen alas Syyrian rajallaan. Tämän seurauksena Venäjä asetti turkille kauppapakotteita ja keskeytti pakettimatkat Turkkiin.
Jo aiemmin kesällä Erdogan totesi kirjeessään Putinille, että Venäjä on Turkin ”ystävä ja strateginen kumppani”.
