Verkkouutiset

Ruotsin avoin maahanmuuttopolitiikka kestää – ”ruotsidemokraatit paitsioon”

Kannatustaan lisäävät ruotsidemokraatit ovat vaikeassa välikädessä, ruotsalaisasiantuntija sanoo.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Ruotsidemokraattien olemassaolo riippuu sen vaa’ankieliasemasta, viestintäyritys Rud Pedersenin toimitusjohtaja ja Ruotsin politiikan asiantuntija Andreas Krohn sanoo Verkkouutisille.

Ruotsidemokraatit sai syyskuun parlamenttivaaleissa hieman yllättäen peräti 12,9 prosenttia äänistä. Se takasi maahanmuuttokriittiselle populistipuolueelle merkittävän roolin parlamentin kuninkaantekijänä.

Ruotsidemokraatit käytti valtaansa näkyvästi viime viikolla, kun se lunasti uhkauksensa ja kaatoi Ruotsin punavihreän hallituksen budjettiehdotuksen äänestämällä keskustaoikeistolaisen allianssin budjetin puolesta.

Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson totesi jo vaalien alla, että hänen puolueensa voi asettua opposition budjetin taakse, mikäli se ei saa hallitukselta vastakaikua maahanmuuttonäkemyksilleen.

Andreas Krohnin mukaan ruotsidemokraattien toimissa oli kyse ennemminkin hallituksen budjetin vastustamisesta kuin allianssin ehdotuksen puoltamisesta.

– Ruotsidemokraatit sanoivat lehdistötilaisuudessaan olevansa kyllästyneitä. Heidät on pidetty ulkona politiikasta jo neljä vuotta, vaikka he ovatkin parlamentissa. Nyt he ovat kolmanneksi suurin puolue, Krohn muistuttaa.

Hänen mukaansa Ruotsin nykyisen hallituksen pääministeri, sosiaalidemokraattien Stefan Löfven, ei ole suostunut tekemään lainkaan yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa.

– Hän ei ole edes soittanut heille kertaakaan, Krohn kertoo.

Ruotsissa on määrä järjestää budjettiäänestyksen vuoksi uudet vaalit maaliskuussa. Viimeksi ylimääräiset vaalit on järjestetty vuonna 1958.

Kannatus kasvaa

YouGovin maanantaina julkaistun kyselyn mukaan ruotsidemokraattien kannatus on noussut budjettikohun jälkeen jo 17,7 prosenttiin.

Sosiaalidemokraattien kannatus on puolestaan laskenut hieman parlamenttivaaleista. Vielä syyskuussa puoluetta äänesti 31,1 prosenttia nyt sen kannatus on 29,6 prosenttia.

Edellinen pääministeripuolue maltillinen kokoomus sai kyselyssä 23,1 prosentin kannatuksen.

Pääministeri Löfven totesi viikonloppuna SVT:n haastattelussa, että ”ruotsidemokraatit voivat ottaa minkä tahansa hallituksen vangikseen”.

Löfven myös kritisoi keskustaoikeiston yhteistyöhaluttomuutta budjettineuvotteluissa.

Andreas Krohn toppuuttelee puheita ruotsidemokraattien vaikutusvallan vaaroista.

Viimeisimmissä gallupeissa näkyy hänen mukaansa ennen kaikkea hallituksen kannatuksen rapautuminen budjettiäänestyksen takia. Ruotsidemokraatit on puolestaan saanut runsaasti huomiota kovan liikkeensä ansiosta. Lopullista vaalitulosta gallupit tuskin vielä heijastelevat.

Ruotsidemokraattien kannatus voikin kärsiä muun muassa siitä, että puolueet pääsevät kampanjoimaan nyt yli kolmen kuukauden ajan. Tavallisesti Ruotsissa kampanjoidaan vain noin 40 päivän ajan.

Krohn uskoo, että pääpuolueet etenevät jouluun asti syytellen toisiaan. Sen jälkeen alkaa varsinainen vaalityö.

– Hallitus aikoo syyttää allianssia siitä, että se teki yhteistyötä ruotsidemokraattien kanssa ja allianssi taas tulee sanomaan, ettei Stefan Löfven ole riittävän pätevä ja kokenut pääministeriksi, Krohn toteaa.

Krohnin mukaan ruotsidemokraatit pyrkii tekemään vaaleista kansanäänestyksen maahanmuuttoasioista. Kaikki muut puolueet taas haluavat nostaa päällimmäiseksi kysymyksen siitä, kuka kykenee hallitsemaan Ruotsia, ja kuinka haitallista se on maalle, jos sitä ei johda edes kohtuullisen toimiva hallitus.

Tämä saattaa Krohnin mielestä ajaa ruotsidemokraatit paitsioon.

– He ovat vakauden vastakohta. Ruotsin kansa haluaa toimintakykyisen hallituksen.

Muuttuuko maahanmuuttopolitiikka?

Vuonna 2010 Ruotsin silloinen allianssihallitus teki vihreiden kanssa sopimuksen sitoutumisesta liberaaliin maahanmuuttopolitiikkaan. Ruotsidemokraattien vahvistuminen viime vaaleissa sai sosiaalidemokraatitkin liittymään avoimen maahanmuuttolinjan taakse.

Tällä hetkellä 87 prosenttia Ruotsin parlamentista siis tukee virallisesti nykyisenkaltaista maahanmuuttopolitiikkaa.

– Vaikka ruotsidemokraatit nousisikin 20 prosentin kannatukseen, olisi 80 prosenttia hallituksesta vieläkin nykyisen maahanmuuttopolitiikan takana, Krohn toteaa.

Ruotsidemokraattien ainoa mahdollisuus vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan on Krohnin mukaan muiden puolueiden kiristäminen budjettiäänestyksen kaltaisilla liikkeillä uhkaamalla.

– Muutenhan puolue tarvitsisi 51 prosentin kannatuksen.

Krohnin mukaan ruotsidemokraattien suurin riski on se, että muut puolueet saavat aikaiseksi laajan blokkirajat ylittävän koalitiosopimuksen.

Hän pitää kuitenkin todennäköisenä, että puolueen vaa’ankieliasema säilyy ja maaliskuun vaalit johtavat melko samantapaiseen lopputulokseen kuin viime syyskuun vaalit.

– Kaikki puolueet sopinevat, että suurin koalitio muodostaa hallituksen. Näin kävi tämänkin vuoden vaaleissa. Saamme hyvin todennäköisesti joko punavihreän tai sinisen vähemmistövoittajan.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)