Ranskan presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään ensi sunnuntaina, eikä oikein kukaan tiedä varmasti, miten maa lopulta tulee äänestämään.
Le Monde -lehden viimeisimmässä gallupissa kahdesta toisen kierroksen paikasta kisaa neljä ehdokasta lähes rinta rinnan. Kärkipaikan jakavat 22 prosentin kannatuksella äärioikeistolainen Marine Le Pen ja sitoutumaton, keskustapopulistiseksi kuvailtu Emmanuel Macron.
Korruptioskandaaleissa ryvettynyt ja niitä ennen ennakkosuosikin viittaa kantanut keskusta-oikeiston François Fillon taas on tippunut gallupeissa vasta neljänneksi 19 prosentin kannatuksellaan.
Hurjaa nousua mielipidemittauksissa tekee puolestaan vasemmistoradikaali Jean-Luc Mélenchon, jota äänestäisi nyt 20 prosenttia ranskalaisista.
Kärkikaksikon johto on kadonnut
Le Pen ja Macron ovat muidenkin tuoreiden mittausten mukaan menettäneet selvän johtoasemansa. Vielä joitakin viikkoja näytti siltä, että Macron ja Le Pen kohtaavat hyvin todennäköisesti vaalien toisella kierroksella.
Yllättävää on ollut erityisesti laitavasemmistolaisen Mélenchonin nousu. Hän on kiivennyt vasemmiston kärkiehdokkaaksi ja syönyt kannatusta erityisesti perinteisen valtapuolueen sosialistien ehdokkaalta Benoît Hamonilta. Nousun syyksi on arveltu muun muassa karismaattisen Mélenchonin onnistumista vaaliväittelyissä.
Sosialistien Hamonin kannatus on Le Monden mittauksessa enää vain 7,5 prosenttia. Jos vieläkin useampi vasemmistolainen hylkää Hamonin ennen ensi sunnuntain vaalipäivää, on täysin mahdollista, että Mélenchon kampeaa itsensä mukaan toiselle kierrokselle.
Euroopalla syytä huoleen
Ranskan rajojen ulkopuolella äärilaitojen menestystä seurataan huolestuneena. Äärioikeiston Le Penin valintaa on pidetty lähes katastrofaalisena EU:n ja eurooppalaisen yhteistyön tulevaisuudelle, mutta paljon valoisampia näkymiä ei olisi luvassa, jos toisen äärilaidan Mélenchon nousee valtaan.
Mélenchon on Ranskan sosialistipuolueen entinen vasemman laidan poliitikko, joka kampanjoi nyt oman poliittisen liikkeensä ehdokkaana. Varhaisin tuki hänen kampanjalleen löytyi ranskalaisilta kommunisteilta.ja poliittiset vastustajat kutsuvat Mélenchonia Ranskan Hugo Chaveziksi.
Euronewsin läpikäymissä vaalimanifestissa ja kampanjapuheissa Mélenchonin on kertonut muun muassa haluavansa neuvotella EU:n perussopimukset uudestaan. Jos se ei onnistuisi, Mélenchon ohjaisi Ranskan ulos unionista. Hän vastustaa vapaakauppaa kaikissa muodoissa ja haluaisi Ranskan jättävän Naton sekä rakentavan tiiviimmät suhteet Venäjään. Lisäksi Mélenchon haluaisi muun muassa lisätä julkista kulutusta 173 miljardilla eurolla seuraavan viiden vuoden aikana, nostaa minimipalkkaa ja laskea eläkeikää 60-ikävuoteen.
Oikeiston äänestäjät varmempia kannastaan
Le Monden mittauksen mukaan Le Penin ja keskusta-oikeiston Fillonin kannattajat ovat kaikkein varmimpia äänestyspäätöksestään. Vain 15 prosenttia Le Penin ja 20 prosenttia Fillonin tukijoista jättää kyselyssä takaportin avoimeksi sille, että he muuttaisivat päätöstään vielä ennen vaalipäivää.
Macronin kohdalla sama luku on 68, Mélenchonin 66 ja Hamonin 57. Sitoutumattomana kampanjoiva Macron on entinen sosialistien talousministeri, joten on mahdollista, että osa Hamonin äänistä siirtyy vielä hänelle ennen ensi sunnuntaita. Se riittäisi todennäköisesti nostamaan Macronin mukaan toiselle kierrokselle.
Macronin yksi vahvuus kisassa on se, että hän on pystynyt nousemaan uskottavaksi vastavoimaksi äärioikeistolle ja monen kerrotaan harkitsevan hänen äänestämistään vaalitaktisista syistä: galluppien mukaan Macron olisi vahvin ehdokas toisen kierroksen kisassa Le Peniä vastaan.
Jos taas Hamonin tukea valuu edelleen Mélenchonille tai laitavasemmiston ehdokkaan gallup-nousu muuten jatkuu, voivat ranskalaiset joutua toisella kierroksella valitsemaan kahden EU-vastaisen äärilaidan välillä.
