”Onko Puolan armeija varautunut? Ei, ei ole”, puolustus- ja turvallisuusasioihin erikoistuneen Pulaski Foundation -ajatushautomon johtaja Zbigniew Pisarski sanoo Economistille.
Venäjän aggressiivinen ulkopolitiikka on herättänyt puolalaispäättäjät. Maassa on parhaillaan käynnissä massiivinen 25 miljardin euron puolustusuudistus, joka jatkuu aina vuoteen 2022 asti. Hankkeessa uusitaan laajasti Puolan asevoimien pääosin neuvostoaikaista kalustoa.
Toistaiseksi Puola on Pisarskin mukaan kuitenkin haavoittuvainen. Asiantuntija pitää Venäjän mahdollista hyökkäystä ”äärimmäisenä tilanteena”, mutta sanoo, ettei Puolalla olisi mitään mahdollisuuksia pärjätä yksin Venäjää vastaan.
Tällä hetkellä Puolan puolustusdoktriini perustuu siihen, että mahdollista hyökkääjää kyetään pidättelemään, kunnes Nato-kumppanit ehtivät hätiin.
Yli 5 000 miehen suuruista puolisotilaallista kodinturvajoukkoa Strzeleciä johtava Marcin Waszczuk suhtautuu kuitenkin Nato-apuun skeptisesti. Hän viittaa toisen maailmansodan aikaisiin tapahtumiin.
Tuolloin Puolan oli määrä kyetä viivyttämään saksalaisia joukkoja siihen asti, että Britannia ja Ranska pääsevät puuttumaan peliin. Kukaan ei kuitenkaan tullut paikalle.
”Nyt meille kerrotaan, ettei Saksa pysty nykykunnossaan auttamaan meitä ja Nato epäröi lähettää joukkojaan tänne. Lopulta paras puolustus on luottaa omaan itseensä”, Waszczuk toteaa.
Waszczukin järjestö haluaa ammentaa Puolan pitkästä partisaanihistoriasta vastauksia Venäjän kasvavaan uhkaan. Hän kutsuu toimintaa Puolan Kotiarmeijan jatkeeksi.
Kotiarmeija oli merkittävä puolalainen vastarintaliike, joka kävi toisen maailmansodan aikaan sissisotaa saksalaismiehittäjiä vastaan.
”Ajatuksena on muodostaa kevyitä jalkaväen yksiköitä, jotka sijoitetaan hajalleen ympäri maata ja jotka kykenevät jatkamaan taistelua, jos maahan hyökätään ja Puolan armeija tuhotaan”, Waszczuk selvittää.
Economistin mukaan puolisotilaalliset maanpuolustusjärjestöt otetaan hallinnossakin vastaan vakavasti. Puolan puolustusministeriö hyväksyi joulukuun alussa uudistetun maanpuolustussuunnitelman, johon kuuluu muun muassa varsinaisen armeijan ja kodinturvajoukkojen yhteistyön lisäämistä.
Toistaiseksi armeija muun muassa toimittaa järjestöille ylijäämäunivormuja ja järjestää koulutustilaisuuksia.
