”Italialaisten ja kreikkalaisten on koottava listat heistä, jotka voisivat tulla Liettuaan. Listoihin merkitään tieto heidän lähtömaastaan ja suunnitelmistaan. Tarkastamme listat. Liettua saa valita, kuka saa tulla ja kuka ei”, Liettuan apulaissisäministeri Elvinas Jankevičius sanoo Delfin mukaan.
Jankevičius kertoo, että listoilta käy ilmi lisäksi turvapaikanhakijan uskonto ja koulutus. Näitä ei kuitenkaan hänen mukaansa käytetä valintakriteereinä. Liettua haluaa kuitenkin apulaisministerin mukaan ”perheitä eri alueilta Syyriassa”.
”Olisi hyvä, jos he puhuisivat edes yhtä EU-kieltä”, hän myös toteaa.
Jankevičius kertoo ”lähes kaikkien” taakanjakoon osallistuvien maiden ”ilmoittaneen mieltymyksensä” turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittelua varten.
Liettuan sisäministeri Saulius Skvernelis kohautti hiljattain vihjaamalla, että Liettua ottaisi mieluummin kristittyjä pakolaisia kuin muslimeita.
Liettuassa puheet valintakriteereistä ovat Delfin mukaan herättäneet ihmetystä.
Liettualaisasiantuntijoiden mukaan tulijoiden valikointi perhetaustojen tai uskonnon perusteella olisi syrjivää. Sen ei myöskään uskota takaavan onnistunutta integraatiota yhteiskuntaan.
Turvapaikkalainsäädännön asiantuntija Lyra Jakulevičienė Mykolas Romeris -yliopistosta toteaa, ettei koulutuksella tai uskonnolla ole mitään tieteellisesti todistettua yhteyttä toiseen kulttuuriin sopeutumisen kanssa.
”Turvapaikanhakijan mahdollisuuksia onnistuneeseen integraatioon on mahdotonta arvioida etukäteen”, Jakulevičienė sanoi pakolaisten uudelleensijoittelua käsitelleessä tapahtumassa torstaina.
Hänen mukaansa tutkimukset osoittavat, ettei voida tietää integroituuko kristitty liettualaisyhteiskuntaan paremmin kuin muslimi.
Vytautas Magnus yliopiston Lähi-idän asiantuntija professori Egdūnas Račius suhtautuu niin ikään kriittisesti puheisiin uskonnon käyttämisestä kriteerinä.
”Meillä on usein perusteettomia odotuksia heistä, jotka tulevat tänne”, hän totesi.
Račius muistutti, että sunnimuslimeilla on vahva yhteisö ja pitkä tausta Liettuassa.
Baltian maihin tulee varsin vähän turvapaikanhakijoita. Maat tunnetaan myös varsin kriittisestä linjastaan EU-maiden välisiin taakanjakosuunnitelmiin.
