Ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä kerännyt istuva kuvernööri Basuki Purnama on myöntänyt tappionsa.
Purnama on kristitty ja maan kiinalaiseen vähemmistöön kuuluva poliitikko, joka nousi hallitsemaan maailman suurimman muslimimaan pääkaupunkia kuvernöörinä toimineen Joko Widodon noustua Indonesian presidentiksi vuonna 2014.
Kuvernöörivaalin vaalipäivä sujui ilman vakavia yhteenottoja, mutta vaalikampanjaa käytiin varsin repivissä ja paikoin väkivaltaisissakin tunnelmissa. Konservatiiviset muslimiryhmät hyökkäsivät Ahok-kutsumanimellä tunnettua Purnamaa vastaan syyttämällä tätä jumalanpilkasta ja vääräuskontoisuudesta.
Erityisesti Islamin puolustusrintama FPI uhkaili hautajaisilla niitä muslimeja, jotka äänestävät kristittyä pormestariksi. Alle kymmenen prosenttia moniuskontoisen Indonesian pääkaupungin asukkaista on kristittyjä ja Ahok saanee lopullisissa tuloksissa noin 45 prosentin kannatuksen.
Ensimmäisellä kierroksella kolmanneksi jäi tiukkaa islamin tulkintaa edustaneiden tukema ehdokas, entisen presidentin poika Agus Yudhyono, jonka 17 prosentin kannatus näyttää lähes kokonaisuudessaan siirtyneen muslimitaustaiselle Amies Baswedanille.
Esinäytös
Jakartan vaalia pidetään esinäytöksenä tuleville aluevaaleille ja vuoden 2019 presidentin vaalille.
Jatkokaudelle pyrkivä istuva presidentti Widodo tuki vaalissa puoluetoveriaan Ahokia ja vetosi jakartalaisiin, jotta nämä ymmärtäisivät ”olevansa kaikki samaa perhettä”.
FPI-rintaman vaatimus siitä, että muslimikaupungin johtajan pitää olla muslimi, vaikutti kuitenkin vaalin lopputulokseen. Monet muslimiäänestäjistä sanoivat äänestäneensä Baswedania siksi, että pelkäsivät toisenlaisen tuloksen johtavan yhteenottoihin ja kaupunkilaisten jakaantumiseen toisiaan vastaan.
Islamistinen populismi saa Indonesiassa kannatusta osin samanlaisista syistä kuin äärioikeistolainen populismi Euroopassa. Eriarvoisuus Jakartassa on kasvanut ja kaupunkiin on syntynyt rikkaiden aidattuja ja vartioituja asuinalueita samalla kun talouskasvusta huolimatta köyhien ja alemman keskiluokan asema ei ole parantunut.
Monet kokevat päätösvallan karanneen vain eliittien käsiin 20 vuotta sitten alkaneen demokratiakehityksen ensimmäisten vuosien jälkeen.
Sekä kuvernööri Ahokilla että vaalin voittaneella Baswedanilla oli tukijoissaan maan ökyrikkaiden johtamia taloudellisia valtaryhmittymiä, jotka ovat hyötyneet Jakartan uudenlaisesta kaupunkikehityksestä, jossa sosiaaliselle koheesiolle ja väestöryhmien sekoittumiselle ei olla enää annettua aiempaa arvoa.
Ääri-islamilaisuutta käytetään hyväksi
Kristittynä Ahok sopi kuitenkin paremmin syntipukiksi, vaikka hänen kuvernööriaikanaan esimerkiksi kaupungin terveyspalvelut ovat parantuneet ja jokavuotisten tulvien haittavaikutukset lieventyneet.
Moni indonesialainen poliitikko on valmis käyttämään valtaan pyrkiessään ääri-islamilaisuutta hyväksi. Islamilaista valtiota vaativat puolueet ovat Indonesiassa aina keränneet vain selvän vähemmistön kannatuksen, mutta niiden poliittinen vaikutusvalta on kasvussa.
Vuoden 2014 presidentinvaalin voittanut Widodo hyötyi myös kansalaisten turhautumisesta, sillä kenkäkauppiaan poikana hän on ensimmäinen Indonesian perinteisen taloudellis-uskonnollis-sotilaallisen eliitin ulkopuolelta noussut presidentti, jonka valintaa myös Indonesian ihmisoikeuksia ja vähemmistöjen oikeuksia puolustavat järjestöt tukivat.
Widodon haastaja oli viime vuosituhannen loppuun Indonesiaa verisesti hallinneen kenraali Suharton suosikki, sittemmin oman puolueen perustanut Prabowo Subianto.
Hän tuli tunnetuksi ja epäsuosituksi pyrkiessään verisesti kukistamaan presidentti Suharton eroon johtaneet opiskelijamielenosoitukset viime vuosituhannen lopussa.
Vuonna 1945 itsenäistyneessä Indonesiassa kenraalit ovat perinteisesti olleet myös rikkaita taloudellisen ja sotilaallisen vallan käyttäjiä. Maan demokratisoituminen on kuitenkin heikentänyt heidän perinteistä asemaansa johon monet heistä rahakkaita puolueita perustamalla pyrkivät takaisin.
Prabowo Subiantolla on Indonesiassa vahvat hyvä veli- verkostot ja hänen uskotaan pyrkivän islamistien tuella uudelleen Joko Widodon haastajaksi vuoden 2019 vaalissa. Ilmaiseksi islamistit eivät kannatustaan hänelle anna.
KALLE SYSIKASKI
