”Perussuomalaiset tahot yllyttäneet ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan”

Jos YLE:n ruotsinkielinen aamuohjelma Min morgon lopetetaan, päätös voi olla onneton koko Pohjolalle, mutta luonnollisesti Suomen ruotsinkielisille, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja John Chrispinsson sanoo.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

– Luultavasti väestö voi elää ilman aamun televisio-ohjelmaa toisella kansalliskiellä, mutta kyseessä olisi silti ”aluemenetys”, luopuminen virallisesta sopimuksesta, katoaminen elävästä arjesta, Chrispinsson kirjoittaa Svenska Dagbladetin kolumnissaan viitaten YLE:n mahdollisesti tulossa olevaan päätökseen.

Hän pitää päätöstä vain palapelin pienenä osana ”naapurimaan meneillään olevassa prosessissa”. Tuo prosessi voi Chrispinssonin mielestä olla onneton koko Pohjolalle, mutta erityisesti Suomen ruotsalaiselle väestölle.

– Yli 700 vuotta Ruotsi ja Suomi ovat olleet yhtä. Ainakin tuhat vuotta Suomessa on puhuttu ruotsia ja jossakin vaiheessa ehkä noin neljännes väestöstä on ollut ruotsalaisia. Kansallisuusaatteen 1800-luvulla vaadittiin, että on oltava muu kieli kuin muinainen läntinen. Luonnollinen valinta oli suomi, vaikka yksittäiset tahot puhuivat venäjän tai saksan puolesta, hän muistuttaa.

Chrispinsson kertaa vaiheita, jolloin Suomessa on oltu joko ruotsin kielen puolesta tai sitä vastaan ja toteaa kieliriitojen heikenneen 1900-luvun jälkipuoliskolla, ”jolloin suomalaistuminen oli tehokasta”. Ruotsalaisten määrä harventui ja nyt heitä ei ole edes kuutta prosenttia Suomen väestöstä, hän mainitsee.

– Siksi onkin merkillistä, että ristiriita on nyt saanut uutta voimaa. Populistisen ja nopeasti kasvaneen perussuomalaisten puolueen ympärillä olevat tahot ovat yllyttäneet toimimaan ja toimineet itse ruotsin kieltä ja ruotsalaisia vastaan, Chrispinsson suoraan syyttää ja mainitsee eduskunnassa esitetyn vaatimuksen ruotsin kielen poistamisesta kouluopetuksesta.

– Verkkoviha kukkii ja useat tunnetut journalistit sekä kulttuurihenkilöt ovat joutuneet tappouhkauksien kohteeksi puolustettuaan ruotsin kieltä.

Chrispinsson kysyykin, miksi Ruotsissa ollaan niin hiljaa.

– Tjaah. Mitäpä Suomen asiat meille kuuluvat, voitaisiin kai sanoa. Mutta me olemme tottuneet korottamaan äänemme koko maailmaa koskevissa asioissa, halusipa maailma kuulla tai ei. Eikö siis ole kummallisen hiljaista, kun kaikki tämä tapahtuu muutama sata kilometriä Tukholmasta itään, hän kysyy?

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)