Työ- ja elinkeinoministeriön eläkkeelle jäänyt kansliapäällikkö Erkki Virtanen kirjoittaa Ylen kolumnissa, että julkiseen keskusteluun nostettiin taas kerran väite siitä, että naisten palkkaeuro on vain 83 senttiä. Erityistä julkisuutta sai toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n populistinen heitto siitä, että naisille ei ikään kuin maksettaisi lainkaan palkkaa marras- ja joulukuulta.
– Nyt vuodenvaihteessa kolme vuosikymmentä täyttää tasa-arvolaki. Se määrää yksiselitteisesti, että ihmisille on maksettava samasta työstä sama palkka, sukupuolesta riippumatta. Ja lakia noudatetaan, mukisematta, Virtanen kirjoittaa.
Virallisen tilaston mukaan naisten keskipalkka on sen verran miesten palkkaa pienempi kuin julkisuudessa väitetään.
– Tässäkään tapauksessa tilastot eivät valehtele, Virtanen toteaa.
Palkkaerot johtuvat Virtasen mukaan lähes yksinomaan siitä, että naisia työskentelee paljon ns. matalapalkka-aloilla, siis lähinnä palvelusektorilla eli hoiva-alalla, kaupoissa ja niin edelleen. Miehiä taas on töissä enemmän korkean palkan aloilla insinööreinä, juristeina, paperikoneen pyörittäjinä ja niin poispäin. Kun palkat lasketaan yhteen ja jaetaan sukupuolen mukaan, tuloksena on naisten alimittainen euro.
– Tilastot eivät siis todellakaan valehtele, tulkitsijat sitäkin enemmän. Tasa-arvokiihkoilijoista fiksuimmat totuuden varmasti tietävätkin, mutta jättävät tietysti kertomatta, ei sovi aatteeseen, Virtanen kirjoittaa.
Kaksi vaihtoehtoa tasata palkat
– Mutta palkkaero, jota siis ei edes ole olemassakaan, pitäisi kuitenkin poistaa. Miten semmoisen ongelman voisi poistaa, jota ei edes ole? Tasa-arvoilijat eivät ole koskaan kertoneet omia vaihtoehtojaan, Virtanen huomauttaa.
Virtanen itse keksii kaksi vaihtoehtoista tapaa. Vaihtoehto A on se, että kaikille aletaan maksaa samaa palkkaa, tekevätpä he mitä hyvänsä. Keskimääräinen vuosipalkka on noin 40 000 euroa. Sille tasolle nostettaisiin matalapalkka-alojen palkat ja parempipalkkaisten vuosipalkat pudotettaisiin samalle tasolle. Palkkatasa-arvo toteutuisi kerralla.
Vaihtoehdossa B työmarkkinat sekoitettaisiin niin, että saataisiin suurin laumoin miehiä lisää matalapalkka-ammatteihin ja saman verran naisia hyväpalkkaisiin hommiin.
– Luontevinta olisi kai panna koulutukseen jonkinlaiset kiintiöt. Miehet pakotettaisiin kymmenin tuhansin kouluttautumaan esimerkiksi hoiva-aloille ja kaupan kassoiksi, ja naisia tietysti vastaavasti estettäisiin. Tietysti myös päinvastoin: miehiä estettäisiin kouluttautumasta korkeapalkka-ammatteihin ja naisia pakotettaisiin näille aloille.
Tällä tavoin tilastollinen palkkatasa-arvo voitaisiin saavuttaa muutamassa kymmenessä vuodessa. Virtanen ei kuitenkaan pidä kumpaakaan vaihtoehtoa realistisena.
