Verkkouutiset

Talousasiantuntijat esittävät menestyksen avaimia: Alempi korkeakoulututkinto ja lukukausimaksut

Valtiovarainministeri Petteri Orpon koollekutsumassa talousasiantuntijoiden seminaarissa etsittiin ratkaisuja Suomen tulevaisuuden menestystekijöiksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen johtavien ekonomistit ovat yksimielisiä siitä, että kaikki ratkaisut Suomen julkisen talouden, talouskasvun ja reilun tulonjaon takaamisessa piilevät koulutuksessa. Petteri Orpon (kok.) ja valtiovarainministeriön koollekutsumassa seminaarissa tunnetut suomalaiset ekonomistit jaettiin kolmeen työryhmään pohtimaan ratkaisuja Suomen talouden tulevaisuuden haasteisiin.

Suomen talouskasvua pohtinut työryhmä korosti, että nykyistä suuremman osan väestöstä pitäisi saada korkea-asteen koulutusta, mutta painottaen alempaa korkeakoulututkintoa. Maisterivaiheen ryhmä eriyttäisi erilliseen hakuun perustuvaksi koulutukseksi. Työryhmä oli sitä mieltä, että lukukausimaksut auttaisivat sekä lisäkoulutuksen resursoinnissa että koulutuksen kustannusten kohdentumisen parantamisessa.

Ryhmän mielestä Suomessa opiskelleille Euroopan talousalueen ulkopuolelta tulleille sekä heidän puolisoilleen pitäisi antaa työlupa automaattisesti. Tietyn koulutustason, esimerkiksi kandidaattitutkinnon suorittaneilta, tarveharkinta pitäisi poistaa heti.

Julkisen talouden tulojen riittävyyttä pohtiva ryhmä tuli siihen tulokseen, että julkinen talous voidaan saadan tasapainoon vain työllisyyspotentiaalia kasvattamalla. Syrjäytymisen riski on pienempi niillä, joilla on peruskoulun jälkeinen tutkinto. Ryhmä totesi kannattavansa oppivelvollisuusiän nostamista. Tämäkin ryhmä piti tärkeänä alempaa korkeakoulututkintoa, jonka pitäisi olla nykyistä laajempi ja nopeammin aloitettu. Jos alemman korkeakoulututkinnon jälkeen siirryttäisiin työelämään, se toisi lisää työvuosia ja nostaisi koulutusastetta.

Tulonjakoa pohtinut ryhmä korosti niin ikään koulutuksen merkitystä tuloerojen tasaamisessa. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä kiinnittämällä huomiota lapsiin ja nuoriin eli varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen.

Ryhmä totesi, että tuloerojen muutosten kohdalla pitäisi ottaa huomioon yksilöiden hyvinvointierot koko elinkaaren tasolla eikä kiinnittää huomiota politiikkatoimien lyhyen aikavälin tuloerovaikutuksiin.

Ryhmä totesi, että havaintojen mukaan on lähes mahdotonta harjoittaa politiikkaa, joka lyhyellä aikavälillä samanaikaisesti tasaa tuloeroja ja lisää kannustimia työntekoon. Siksi ryhmä suositti, että politiikkatoimien valmistelussa kerrottaisiin tuloerovaikutusten lisäksi myös kannustinvaikutuksista.

Seminaariin osallistuivat Vesa Vihriälä (ETLA), Mika Maliranta (ETLA/JYU), Pasi Kuoppamäki (Danske Bank), Mika Kuismanen (Suomen Yrittäjät), Reijo Heiskanen (OP Ryhmä), Signe Jauhiainen (Kela), Erkki Ormala (Aalto-yliopisto), Anni Huhtala (VATT), Essi Eerola (VATT), Lauri Kajanoja (Suomen Pankki), Tuomas Kosonen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Olli Kärkkäinen (Nordea) ja Jukka Pirttilä (Tampereen yliopisto), Kaisa Kotakorpi (Turun yliopisto), Eugen Koev (Akava), Heikki Pursiainen (Ajatuspaja Libera), Leena Mörttinen (valtiovarainministeriö), Jussi Mustonen (Elinkeinoelämän keskusliitto) ja Ville Mälkönen (NIB).

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)