Kansanedustaja Elina Lepomäen (kok.) mielestä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämät ajatukset kasvurahastosta tekisivät Suomen valtiosta vipurahaston.
Sipilä nosti lauantaina Ylen Ykkösaamussa kasvurahaston keinoksi saattaa Suomi kasvu-uralle.
– Sipilä on oikeassa siinä, että valtion tulee arvioida uudelleen omistuksensa ei-strategisissa yhtiöissä kuten TeliaSonerassa ja Sammossa. Hän menee kuitenkin metsään esittämällä, että valtion tulisi korvata nykyiset omistukset uusilla riskipitoisilla sijoituksilla, Lepomäki toteaa tiedotteessaan.
Yli 10 vuotta Suomessa ja ulkomailla pääomamarkkinoilla ja kasvuyritysten parissa työskennelleen Lepomäen mukaan Sipilän ehdotus kompastuu kahteen perustavanlaatuiseen ongelmaan.
Pääomia riittää
Ensimmäinen ongelma liittyy Lepomäen mukaan Sipilän oletukseen pääomien niukkuudesta.
– Suomeen on viimeisen 10 vuoden aikana vakiintunut hyvin toimiva pääomasijoitustoimiala. Useat rahastot ovat ylimerkittyjä, eli halukkaita sijoittajia Suomessa ja ulkomailla enemmän kuin on kiinnostavia kohdeyrityksiä. Suomi ei ole enää suljettu talous.
Keskusta on kaavaillut kasvurahaston kooksi 3-5 miljardia euroa, josta puolet tulisi valtion taseesta. Vaikka rahasto lähtisi varovaisesti liikkeelle, sijoittamalla alkuun vain muutama sata miljoonaa euroa vuodessa, hukuttaisi se Lepomäen mukaan nykyisen markkinaehtoisen toimialan alleen. Suomen pääomasijoitusmarkkinan vuosittainen sijoitusvolyymi on noin 500 miljoonaa euroa.
Markkinoilla on Lepomäen mukaan pääomia enemmän kuin koskaan. Osakekurssit ovat nousseet yli 50 % muutamassa vuodessa. Jos tässä ympäristössä jokin yritys ei saa tarvittavaa pääomarahoitusta, olisi Lepomäen mielestä uskallettava kysyä miksi.
– Todennäköisesti yrityksen tuottopotentiaali ei ole tarpeeksi suuri, jotta se kiinnostaisi markkinaehtoista sijoittajaa. Jos tuottopotentiaali taas on alhainen, on hyvä kysymys, miksi veronmaksajan pitäisi sitten lähteä sellaisia yrityksiä työntämään.
Valtion rooli
Toinen Sipilän harhaluulo liittyy Lepomäen mukaan valtion rooliin kasvun synnyttäjänä. Viimeaikainen kotimainen tutkimus osoittaa, ettei valtio ole muita toimijoita etevämpi valitsemaan mihin kohteisiin kannattaa sijoittaa, Lepomäki kertoo.
Hänen mukaansa valtiot sijoittavat päinvastoin keskimääräistä useammin heikon tuottavuuden yrityksiin, joilla ei ole edellytyksiä toimia markkinaehtoisesti. Tällöin erilaisista tukitoimista myös muodostuu herkästi noidankehä.
Yritysten velkarahan saatavuus on viime vuosina heikentynyt pankkijärjestelmän tiukentuneen sääntelyn vuoksi. Suomessa on yritysrahoitus ollut perinteisesti pitkälti pankkien varassa. Keskustan rahasto keskittyy kuitenkin Lepomäen mukaan ainoastaan oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.
Elina Lepomäki muistuttaa, että tiukentunut pankkisääntely on nimenomaan seurausta siitä, että eurooppalaisella tasolla on haluttu pienentää pankkien tasekuplien mahdollisuutta. Nyt Sipilä olisi siirtämässä riskiä valtiolle.
– Olisi kysyttävä, miltä osin valtion roolin yleensä on toimia vipurahastona, joka ottaa markkinoilta velkaa sijoittaakseen varat riskillä eteenpäin. Mielestäni valtion tehtävän tulisi pikemmin olla pitää huolta heikoimmista ja antaa ihmisille toimivat puitteet elää ja yrittää, Lepomäki sanoo.
Lepomäki sanoo, että on kansainvälistä näyttöä siitä, että valtio synnyttää parhaiten kestävää kasvua silloin, kun se keskittyy ensisijaisesti toimintaedellytysten luomiseen. Hänen mukaansa keinoja voisivat olla yritysverotuksen keventäminen, sääntelyn vähentäminen sekä yksittäisenä toimena työeläkeyhtiöitä koskevan lainsäädännön muuttaminen siten, että eläkeyhtiöillä olisi nykyistä parempi mahdollisuus suunnata osa sijoituksistaan myös pk-yrityksiin.
– Valtion olisi luotava olosuhteet, joissa maahamme syntyy enemmän kannattavia yrityksiä.
