Ministeri ehdottaakin insinöörikoulutuksen paikkojen lisäämistä ammattikorkeakouluissa.
– Esimerkiksi tekniikan ja liikenteen aloille on välttämätöntä kouluttaa ammattikorkeissa lisää osaajia, sillä työmarkkinat mullistuvat globalisaation ja teknologian kehityksen edetessä. Jopa puolet nykyisistä ammateista voi kadota ja tulevaisuudessa tarvitaan aivan uudenlaista osaamista, Sanni Grahn-Laasonen toteaa.
Insinööriliiton tekemän tuoreen selvityksen mukaan tekniikan ala kouluttaa tällä hetkellä viisi prosenttia liian vähän uusia insinöörejä verrattuna tarjolla olevien työpaikkojen määrään.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen tekniikan alan työryhmän jäsenen Tauno Kekäleen mukaan ensi vuosikymmenellä insinööreille on suurta tilausta, sillä alalta eläköityy suuri joukko ihmisiä.
– Ennen kaikkea Suomi tarvitsee uudenlaista osaamista, sillä työtehtävät muuttuvat tekniikan kehityksen myötä huomattavasti. Kiperin työvoimapula on näköpiirissä kone-, sähkö- ja rakennustekniikan aloilla. Tulevaisuuden osaajia tarvitaan myös terveys- ja ympäristöteknologiassa sekä energiatekniikassa ja automatisaatiossa, Kekäle ennakoi.
Tekniikan alan palkkataso on keskivertoa selvästi korkeampi. Insinöörikunnan keskipalkka on 4175 euroa kuussa, kun suomalaisen keskimääräiset kuukausiansiot ovat 3308 euroa.
Myös suomalainen elinkeinoelämä jakaa ministerin ja ammattikorkeakoulujen toiveen insinöörikoulutuksen kasvattamisesta.
Wärtsilän energiaratkaisujen henkilöstöjohtaja Minna Blomqvistin mukaan hänen edustamallaan yhtiöllä on tulevaisuudessa huutava pula insinööreistä.
– Tarvitsemme vientikelpoisia insinöörejä, jotka pystyvät yhtä mallikkaasti siisteihin sisätöihin kuin seikkailuihin laivoilla tai voimalaitosprojekteissa, sanoo Blomqvist.
