Heidän mielestään kiireisintä olisi tarttua päällekkäisyyksien poistamiseen ja hallinnon yksinkertaistamiseen. Tämä merkitsisi muun muassa maakuntaliittojen, aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten keskinäisen työnjaon selkeyttämistä.
Osan niiden nykyisistä tehtävistä Outi Mäkelä ja Paula Risikko olisivat valmiita siirtämään kaupungeille.
– Yksi vaihtoehto voisi olla siirtyminen yhteen keskitettyyn aluehallintovirastoon, jolla olisi tarpeen mukaan toimipisteitä eri puolilla Suomea. Tämä yhtenäistäisi lupa- ja valvontakäytäntöjä, Mäkelä ja Risikko pohtivat.
ELY-keskusten lopullinen määrä riippuisi työnjaon toteutumisesta nykyisten ELY-keskusten, maakuntien ja kaupunkien välillä. Yksi vaihtoehto on yhdistää TE – ja ELY-keskukset.
– Hallinnon tasojen purkaminen ja päällekkäisyyksien poistaminen on välttämätöntä myös Suomen kilpailukyvyn vuoksi. Ratkaisevaa on työnjaon selkeys, Mäkelä ja Risikko sanovat.
Molemmat korostavat kuntauudistuksen jatkumisen tarpeellisuutta, mutta uudistusta ei heidän mielestään tarvitsisi kuitenkaan viedä läpi kaavamaisesti. Eri puolille Suomea voisi sallia erilaisten kuntamallien syntymisen.
Mäkelä ja Risikko korostavat kuntien merkitystä myös tulevaisuuden Suomessa.
– Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulee perustua jatkossakin kuntiin. Niiden lisäksi tarvitaan matala, mutta toimiva aluehallinto. Kunta- ja aluehallintoa pitää kehittää kokonaisuutena. Toimiva ja ketterä hallinto tarjoaa parhaat edellytykset vastata tuleviin haasteisiin ja muutoksiin, Risikko sanoo.
Tärkeän uudistuksen kokonaisuudesta olisi heidän mielestään käynnistettävä nopeasti parlamentaarinen valmistelu.
