Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaan mukaan hallitusohjelman lupaus pidättäytymisestä kansallisesta lisäsääntelystä EU-säännösten toimeenpanossa on jäämässä katteettomaksi.
Lakihankkeiden valmistelussa pidetään Linnainmaan mielestä yllä olemassa olevaa kotimaista lisäsääntelyä, ja uuden EU-lainsäädännön päälle rakennetaan vielä uutta Suomi-lisää.
Esimerkkeinä hän mainitsee tiedotteessaan tilintarkastus-, asuntoluotto- ja avoimuusdirektiivien täytäntöönpanot.
– Suomessa on tapana syyttää EU:ta yrityksiä rasittavasta ylisääntelystä. Tämä ei ole EU:ta kohtaan reilua, kun moni säännös on kotimaista perua eli Suomi-lisää, Linnainmaa toteaa.
Lisäksi hän muistuttaa, että Suomi voi itsekin vaikuttaa EU-sääntelyn sisältöön toimimalla aktiivisesti EU-hankkeissa.
– EU-sääntely ei ilmesty Suomeen Brysselistä ilman, että Suomi on ollut mukana valmistelussa, Linnainmaa painottaa.
Suomi on kauppakamarin mukaan esimerkiksi ainoa EU-maa, jossa toimintakertomus kuuluu tilintarkastuksen piiriin. Tämä aiheuttaa yhtiöille ylimääräistä hallinnollista taakkaa. Lisäksi avoimuusdirektiivin täytäntöönpanossa hallitus vei eduskuntaan lakiesityksen, joka sisälsi uuden johdonmukaisuusvaatimuksen pörssiyhtiön raportoinnille.
Asuntoluottodirektiivin täytäntöönpanoa valmistellut oikeusministeriön työryhmä on puolestaan kauppakamarin mukaan esittänyt Suomi-lisän säätämistä useisiin kohtiin uutta lakia. Työryhmä vaatii esimerkiksi asuntoluottoon 14 päivän peruutusoikeutta, kun direktiivin mukaan 7 päivää riittäisi. Käytännössä tämä johtaisi siihen, ettei asuntoluottoa voisi nostaa ennen kuin kaksi viikkoa on kulunut velan ottamisesta.
Keskuskauppakamari on tehnyt viime lokakuussa Euroopan komissiolle aloitteen, että komissio kehottaisi jäsenmaita pidättymään EU-lainsäädännön päälle asetettavasta kansallisesta lisäsääntelystä. Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermansin kabinetista on kauppakamarin mukaan vastattu aloitteeseen positiivisesti, ja kauppakamari odottaa komission jatkotoimia.
