”Verosuunnittelua valtion neuvoilla” -luku sisältyy Bo-Erik Ekströmin, Mika Pohjosen ja Ilkka Haaviston* kirjoittamaan analyysiin valtion toimista kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisessä. Analyysin keskeinen sisältö on tiivistetty kolmeen otsikkosanaan: Vitkuttelua, Vesittämistä ja Veronkiertoa.
Vitkuttelua on se, että hallitus sai aikaiseksi lakiesityksen vasta kuusi vuotta sen jälkeen, kun asia kirjattiin Matti Vanhasen (kesk.) toisen hallituksen ohjelmaan. Vesittämistä on se, että laki liikelaitosten yhtiöittämisvelvollisuudesta sisältää peräti 13 poikkeusta ja vielä ehdotuksen muun lainsäädännön muuttamista niin, ettei uudistetusta laista tarvitsisi oikeastaan välittää.
Kirjoittajien mielestä poikkeuksien soveltaminen johtaisi siihen, että kunnan tai sen liikelaitoksen nauttimat veroedut ja konkurssisuoja siirtyisivät kunnan tytäryhtiöiden eduksi, mikä merkitsisi kilpailuetua avoimilla markkinoilla.
Kunnat ja niiden liikelaitokset eivät maksa veroa, ja kirjoittajien mukaan niiden toiminta markkinoilla verovapauden suojissa on jo pitkään ollut lainvastaista. He myös esittelevät kolme mallia, joilla kunnat parhaillaankin kiertävät tai välttelevät verojen maksua energiayhtiöidensä erittäin hyvistä tuloksista.
Lainsäätäjä opettaa kunnille veronkiertoa
Kirjoittajakolmikon mielestä kyse on veronkierrosta, josta ilmeisesti jonkin logiikan mukaan ei tarvitse välittää, koska toiminta on toistaiseksi lainvastaista vain EU-tason lainsäädännössä.
– Tällainen järkeily tietenkin syö uskottavuutta kaikelta siltä työltä, jota Suomi sanoo tekevänsä veronkierron kitkemiseksi, kirjoittajat sivaltavat.
Heidän mukaan asetelma on ihmeellinen: valtiovarainministeriö on korkeinta tasoa – eli valtiovarainministeri Jutta Urpilaista (sd.) – myöten paheksunut monien yritysten harjoittamaa sinänsä laillista verosuunnittelua ja verojen välttelyä.
– Samalla kunnille kuitenkin annetaan laissa suoraan ohjeistusta aivan samanlaiseen verosuunnitteluun.
Urpilainen ja hänen johtamansa SDP ovat myös vaatineet veroparatiisikytköksiä omaavien yksityisten yritysten rajaamista ulos kuntien hankintakilpailutuksista.
Kirjoittajien mukaan ei pitäisi olla mahdollista, että yksillä ja samoilla markkinoilla on toimijoita, joita valtio ahdistelee, ja toimijoita, joiden veronkiertoa katsotaan läpi sormien.
– Kuntalain muutoksessa valtio kehottaa kuntia manipuloimaan yhtiöidensä tuloksia siten, ettei veroja tarvitsisi maksaa. Valtio myös varoittaa kuntia peitellyn osingonjaon vaaroista, mutta ohjeistaa suorasukaisesti, että esimerkiksi sisäisten pääomalainojen korkojen kanssa ei kannata kursailla: ainakin 6 – 8 prosentin sisäisen pääomalaina mennee vielä verottajan seulan läpi.
Eduskunta hyväksyi kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen sisältävän kuntalain juhannuksen alla. Lain on määrä tulla voimaan viimeistään syyskuun alussa, mutta siirtymäaikaa on aina ensi vuoden loppuun saakka.
*Ekström on kuntatalouteen perehtynyt liikkeenjohdon neuvonantaja, Pohjonen Hannes Snellman Asianajotoimiston Specialist Partner ja Haavisto EVA:n tutkimuspäällikkö..
