Verkkouutiset

Yle: Suomessa on käytännössä lukutaidottomia nuoria – osaamistulokset tippuvat

Koulussa ei viihdytä, oppimistulokset laskevat ja yhä useampi uhkaa pudota kyydistä. Peruskoulu on jäänyt ajastaan jälkeen, kertoo Yle.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärven koostama vielä julkaisematon, muun muassa PISA-tutkimusten aineistoon pohjautuva Oma Linja -selvitys kertoo koulumaailmasta karua kieltä.

Sen mukaan suomalainen peruskoulu on jäänyt ajastaan ja oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Sanomalehden lukeminen, sen sisällön ja sanoman ymmärtäminen, on monelle haastavaa.

Eriarvoistuva peruskoulu lisää selvityksen mukaan myös nuorten syrjäytymisriskiä – jokaisesta suomalaisesta ikäluokasta jopa 10 000 nuorta on syrjäytymisvaarassa, eli vaarassa jäädä ilman jatkokoulutuspaikkaa. Syynä ovat ennen muuta puutteet perusosaamisessa, lukemisessa, laskemisessa ja opiskelutaidoissa.

Suomalaiskoululaisten PISA-menestys kääntyi laskuun vuonna 2006. Sen jälkeen alas on tultu hälyttävästi. Välijärven aineiston mukaan yhä useampi koululainen jää Suomessa alle lukutaidon minimitason. Suomessa on siis käytännössä lukutaidottomia nuoria.

– Sanat ja kirjaimet hallitaan, mutta vaikkapa tavallisen sanomalehden lukeminen, sen sisällön ja sanoman ymmärtäminen on monelle haastavaa, Välijärvi luonnehtii.

Matematiikassa heikkojen oppilaiden määrä kaksinkertaistui vajaassa vuosikymmenessä vuodesta 2003 vuoteen 2012. Parempaan suuntaan ei juuri ole tultu.

Kelkasta uhkaavat pudota etenkin Itä- ja Pohjois-Suomen pojat, joiden oppimistulokset suhteessa sekä tyttöihin että koko maan nuoriin ovat romahtaneet.

Välijärvi perää peruskouluun mittavaa remonttia. Hänen mukaansa pitäisi harkita entistä yksilöllisempää perusopetuksen järjestämistä.

– Yhteiskunta on muuttunut, osaamisvaatimukset ovat kasvaneet. Koulun tasa-arvon tulisi nykypäivänä olla ennemminkin osaamisen tasa-arvoa, ei sitä, että koulutuksen tarjonta kaikille on sama, Välijärvi sanoo.

Professorin mukaan osaamiserot pitäisi painaa minimiin, ja koko koulutuspolitiikan pohja tulisi ajatella uusiksi.

– Meidän pitäisi isolla joukolla löytää sama yhteisymmärrys, mikä löytyi silloin viisi vuosikymmentä vuotta sitten, kun nykyistä peruskoulua luotiin, hän puntaroi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)