kansanedustaja toteaa, että esimerkiksi Helsingistä on löytänyt tänä vuonna jo 12 483 töhryä, joista 412 luokiteltiin suurikokoisiksi. Helsingin kaupunki on joutunut käyttämään vuosittain noin puoli miljoonaa euroa erilaisten luvattomien töhryjen, graffitien ja ilmoitusten poistoon.
Töhrinnän kokonaistaloudellista vaikutusta puhdistuskustannuksina kaupungeille ja julkiselle liikenteelle voidaan Vesa-Matti Saarakkalan mukaan pitää varsin merkittävänä.
Hänen mukaansa häiritsevää töhrintää on mahdollista ehkäistä nollatoleranssilla ja valvontaa tuntuvasti lisäämällä.
– Kaupunkien olisi lisäksi syytä harkita erillisen ilmiantopalkkion lanseeraamista laittomien töhrintöjen tekijöistä. Myös yleistä valvontaa olisi lisättävä niiden kaupunkien alueilla, joissa töhräysilmiö on kasvanut eksponentiaalisesti. Valvontakameroiden määrän lisäämiselläkin voidaan saavuttaa tehokkaita tuloksia töhrinnän vastaisessa kampanjassa, Saarakkalaa esittää.
Töhryjen tekoa tulisi ennaltaehkäistä kohottamalla töhrinnästä seuraavan rangaistuksen tasoa.
Saarakkalan mielestä kyseeseen voisi tulla se periaate, ettei töhrinnästä selviäisi enää lievimmissä tapauksissa sovitteluteitse yhdyskuntapalvelulla, vaan tekoon syyllistynyt henkilö joutuisi aina vähintään maksamaan sakkorangaistuksen.
– Tarvittaessa tämä rikosvastuun kohottaminen voitaisiin toteuttaa muuttamalla rangaistusasteikkoa rikoslaissa määriteltyjen vahingontekorikosten osalta. Tämä nostaisi aidosti rangaistupelotetta ja saisi varmasti monet töhrintään ryhtymisalttiit yksilöt luopumaan erimuotoisista ilkivalta-aikeistaan, Saarakkala uskoo.
