Puolustusvoimain komentaja Ari Puheloisen mukaan Suomen puolustusjärjestelmän perustekijöitä ei ole ollut syytä kyseenalaistaa viime aikoina.
Ari Puheloinen totesi maanantaina 209. Maanpuolustuskurssin avajaisissa, että viime aikoina runsaasti huomiota saaneiden kansainvälisten tapahtumien yhteydessä on noussut esiin akuutin tilannekehityksen lisäksi monta merkillepantavaa seikkaa.
– Esimerkiksi se, miten laajavaikutteisia voivat olla turvallisuuspoliittisten muutosten taloudelliset seuraukset ja heijastusvaikutukset sekä toiseksi, kuinka valtioiden ulkoista turvallisuutta koskeva keskustelu on nyt huomattavasti vilkastunut, Puheloinen sanoi.
Keskustelun yhtenä osana on kenraalin mukaan mainittava aikojen myötä välttämättömäksi koettu seikka eli se, että valtioiden ulkoista turvallisuutta koskevia ydinkysymyksiä on aina tarkasteltava pitkällä aikajänteellä.
– Jos esimerkiksi katsomme kansainvälistä kehitystä viimeksi kuluneiden 10-15 vuoden ajalta aina viime päiviin asti, voimme sanoa, että tänä aikana ei ole ollut aihetta vakavasti kyseenalaistaa sotilaallisen puolustusjärjestelmämme kolmea perustekijää: puolustusvoimien tehtäviä, puolustusperiaatetta ja yleistä asevelvollisuutta, Puheloinen sanoi.
Puheloinen puuttui eritoten pitkin viime vuotta käytyyn keskusteluun asevelvollisuudesta.
– Mielipidetutkimusten valossa voidaan arvioida, että kansalaisten vahva tuki yleiselle asevelvollisuudelle jatkuu. Tämä ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Siksi puolustusvoimien on koko ajan huolehdittava asevelvollisuuden vaikuttavuudesta ja tuloksista sekä erityisesti välittömästä vuorovaikutuksesta kansalaisten kanssa. Kaikkien näiden näkökohtien kannalta katsottuna on varusmiespalveluksen ja reservin kertausharjoitusten järjestelyjä jatkuvasti kehitettävä.
Puheloinen totesi, että reservin kertausharjoituksia on jouduttu vuosina 2012-2014 supistamaan huomattavasti puolustusbudjettien leikkausten vuoksi.
– Nyt kuitenkin puolustusvoimauudistuksen tuloksena vuonna 2015 harjoitukset nostetaan asiaankuuluvalle tasolle. Siitä eteenpäin vuosittain koulutettavien reserviläisten määrä tulee olemaan jopa hieman suurempi kuin viime vuosikymmenellä, laskettuna sodan ajan henkilöstövahvuuden suhteen. Ja juuri siihenhän koulutettavien määrä pitää suhteuttaa eikä tarkastella vain absoluuttisia lukuja sellaisenaan, Puheloinen sanoi.
Hänen mukaansa reserviläisten asiantuntemusta on tarkoitus hyödyntää entistä paremmin käyttämällä heitä kertausharjoitusten tai niiden osakokonaisuuksien suunnitteluun.
Reservin siviiliosaaminen otetaan Puheloisen mukaan tulevaisuudessa paremmin huomioon samoin kuin yksittäisen reserviläisen mahdollisuus ilmoittaa kiinnostuksensa tiettyihin sodan ajan kokoonpanon tehtäviin.
