Metsäteollisuus ei lämpene keskitetylle palkkaratkaisulle – kilpailukykyloikka tärkeä

Metsäteollisuudessa pidetään tärkeänä, että hallituksen tavoittelema viiden prosentin kilpailukykyloikka toteutuu.

  • LKS 20151028  Materiaalikone nostaa koivua rekka-autosta suoraan kuorimoon UPM:n Kymin Sellutehtaalla Kuusankoskella 28. lokakuuta 2015. LEHTIKUVA Martti Kainulainen

    Metsäteollisuus toivoo kilpailukykyloikkaa.

    ()

– Hallituksen alkuperäisenä tavoitteena olleesta kilpailukykyloikasta pitäisi pitää kiinni, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen sanoo Verkkouutisille.

Juha Sipilän (kesk.) hallitus määritteli hallitusohjelma tavoitteekseen yksikkötyökustannusten alentamisen viidellä prosentilla. Hallituksen ensisijainen tavoite on ollut, että kustannuskilpailukyvyn kohenemiseen päästäisiin työmarkkinajärjestöjen kesken sopimalla. Jos sopimusta ei synny, hallitus toteuttaa kilpailukykytoimet lainsäädäntöteitse.

– Ainahan tietysti on parempi, jos sopimalla löytyy vastaava ratkaisu tavoitteen saavuttamiseksi, Pärssinen sanoo.

Hän huomauttaa, että metsäteollisuuden kustannuskilpailukyvyn kannalta iso merkitys välituotteiden ja teollisuuden käyttämien palveluiden kustannuksilla. Viiden prosentin yksikkötyökustannusten alentaminen ei pelkästään vähentäisi teollisuuden omia kustannuksia, vaan alentaisi kustannuksia myös välillisesti.

Hallitus on tavoitellut niin sanottua 5+5-mallia, jossa kustannuskilpailukyky kohenisi kilpailukykytoimien lisäksi palkkamaltin seurauksena viidellä prosentilla suhteessa tärkeimpiin kilpailijamaihin .

Työmarkkinajärjestöjen kesken on keskusteltu mahdollisesta keskitetyn palkkaratkaisun jatkosta, jolla sovittaisiin palkankorotusten pysymisestä nollan tuntumassa. Jos jatkoa keskitetylle ratkaisulle ei löydy, palkkakehitys sovitaan syksyllä alkavalla liittokierroksella.

– Keskitetty ratkaisu ei ole meille tavoiteltu ratkaisu, Pärssinen sanoo.

Hän kertoo, että alan työehtosopimusten rakenteellinen kehittäminen on ollut jäissä, kun neljän vuoden ajan on menty keskitetyillä ratkaisuilla.

– Jos vielä tehtäisiin keskitettyjä ratkaisuja jatkossa, niin se maali vain menisi kauemmaksi ja kauemmaksi, Pärssinen toteaa.

Hän huomauttaa, että Suomen taloudellinen tilanne ei ole viime syksyn jälkeen muuttunut kuin korkeintaan huonompaan suuntaan. Siksi hän pitää lakoilla uhkaamista ja hallituksen kilpailukykypaketin vaikutusten "ulosmittaamisesta" palkankorotuksina mahdollisella liittokierroksella vastuuttomina.

– Pitäisi saada sellainen toimintaympäristö, jossa yritykset jatkossakin haluaisivat investoida Suomeen. Sitä kautta on taas mahdollisuus lisätä ja säilyttää työpaikkoja, joita Suomessa tällä hetkellä on, Pärssinen sanoo.

Arvoisa kommentoija, kunnioitathan hyviä tapoja. Terävä kritiikki on sallittua. Henkilökohtaiset tai kansanryhmien solvaukset ja ihmisarvon loukkaukset poistamme. Voimasanojen käyttöä tai alatyyliä kohtaan meillä on nollatoleranssi. Emme voi myöskään julkaista ulkopuolisia linkkejä. Pysy asiassa.