Luokanopettaja ja blogisti Maarit Korhonen kertoo Verkkouutisten blogissaan, millainen on köyhän lapsen kesäloma.
”Opettajanhuoneet täyttyvät näinä päivinä eri yhdistysten ja yritysten leirimainoksista. Jostain syystä me opettajat autamme näitä yrittäjiä ja jaamme mainoksia useina päivinä”, Korhonen toteaa.
”Kun itse jaan niitä koulussa, missä kaikilla ei ole rahaa yhtään mihinkään, nolottaa jakaa niitä mainoksia, missä on hienoja värikuvia järviin sukeltavista lapsista ja yhteisistä nuotioilloista. Golf- ja ratsastusleireistä puhumattakaan”, hän jatkaa.
Korhosen mukaan valtaväestöllä ei ole hajuakaan köyhien perheiden elämästä.
”Kerron taas, mitä köyhät lapset tekevät kesällä: eivät mitään.”
Tutkimuksen osoittavat opettajan mukaan, että tuloerot näkyvät etenkin lomien aikana. Suomessa loma on vieläpä ennätyspitkä. Silloin kun muut lapset matkustavat ja harrastavat, menee köyhä Korhosen mukaan pihalle, haahuilee siellä ja tulee takaisin sisälle. Tätä jatkuu kymmenen viikkoa.
Hän antaa pysäyttävän esimerkin lasten erilaisista kesistä.
”Toinen 9-vuotias kertoo minulle hiekkarannoista Sri Lankassa, asumisesta kakkoskodissa Lontoon Kensingtonissa ja Australian koralliriutan sukellusreissusta ja toinen 9-vuotias kirjoittaa kesälomasta kaksi lausetta: Kävin äidin kanssa kaupassa. Ostettiin ruakaa”, Korhonen kirjoittaa
”Loppuelämä on niitattu jo siinä”, hän toteaa.
”Tähän olisi äärimmäisen helppo ratkaisu: kesäsiirtolat takaisin. Uusi, brändikäs nimi. Maksuton. Vain tietyn tulotason alapuolelle jääville lapsille. Ilmaiset ohjaajat opettajankoulutuksesta ja sosiaalipuolelta ja ruoka kokeiksi opiskelevilta. Näin kaikki saisivat opintopisteitä kesälläkin”, Korhonen ehdottaa.
Hän muistuttaa, että asiaan olisi joka vuosi kymmenen viikkoa aikaa vaikuttaa.
