Puna-armeijan ilmavoimien kolmesta yrityksestä pommittaa Helsinki maan tasalle Dresdenin tavoin on kulunut 70 vuotta. Jatkosodan viimeisenä kevättalvena, helmikuussa 1944, Josif Stalin halusi murskata Suomen pääkaupungin ja näin painostaa Suomen suostumaan pikaisesti rauhaan, jonka ehdot olisivat tarkoittaneet lähestulkoon täydellistä antautumista.
Stalin oli saanut Teheranin konferenssissa niin Yhdysvaltain Franklin Rooseveltin kuin Britannian Winston Churchillin hiljaisen suostumuksen menetellä Neuvostoliiton etupiirin kanssa niin kuin halusi.
Stalin halusi irrottaa joukot Suomen rintamalta Narvan rintamalle hyökkäykseen Saksaa vastaan.
Vain neljä–viisi sadasta osui
Sen vuoksi Helsinkiin kohdistettiin laajat ja pitkäkestoiset pommitukset 6.–7.2., 16.–17.2. ja 26.–27.2.1944. Niihin osallistui enimmillään jopa 900 lentokonetta.
Helsingin kantakaupunkiin osui kuitenkin vain neljä–viisi prosenttia pommeista, yhteensä noin 800. Se oli loistavasti suunnitellun ja organisoidun ilmapuolustuksen torjuntavoitto, kolmen yön ihme, joka pelasti Helsingin.
Se oli pitkälti Ilmatorjuntarykmentti 1:n komentajan Pekka Jokipaltion ansiota. Hänen johdollaan rykmentti organisoitiin uudelleen ja koulutettiin hyvin. Unohtaa ei pidä myöskään tutka- ja asehankintoja Saksasta. Etenkin tutkat olivat mahtava uusi apu.
Kun ilmatorjuntavoitosta tuli kuluneeksi 50 vuotta vuonna 1994, jolloin Neuvostoliiton romahtaminen oli vielä tuore, järjestettiin ensimmäisen kerran näyttely Helsingin ilmapuolustuksesta. Se veti Jugendsaliin runsaan kahden kuukauden aikana yli 90 000 katsojaa, mikä on Jugendsalin ennätys.
Vastikään avattu näyttely Kolmen yön ihme Virka Galleriassa paljastaa yhden yllättävän seikan ja opettaa muutamia mielenkiintoisia knoppeja.
Terni-kiväärit lotille
Näyttelyssä nimittäin kumoutuu käsitys, että Lotta Svärd -järjestön toiminta oli ehdottoman aseetonta. Helmikuun 1944 suurpommitusten jälkeen pelättiin, että puna-armeija jatkaa Helsingin moukaroimista. Pelättiin, että puna-armeijan joukot pääsevät etenemään Viipurista kohti Helsinkiä ja Turkua samaan aikaan, kun Narvan rintaman neuvostojoukot hyökkäävät Tallinnan kautta kohti maihinnousua Helsinkiin.
Valmistauduttaessa puolustamaan pääkaupunkia Helsingin valonheitinlotat, jotka oli koottu korkeakoulutuksen saaneista sekä opiskelijoista Turku–Tampere–Helsinki-kolmiosta, saivat asekoulutuksen. He myös kantoivat henkilökohtaista asetta, italialaista Terni-kivääriä.
Silti virallinen totuus on yhä, että lotat olivat aseettomia. Suomen Lottaperinneliitto ry kertoo sivuillaan, että ”järjestö oli aseeton, vapaaehtoinen naisten maanpuolustusjärjestö”. Valonheitinlottien asekoulutus olikin Lotta-johdolle vaikea asia hyväksyttäväksi. Asetta lotat eivät kuitenkaan joutuneet käyttämään.
Entä tiesitkö tämän?
Siinä, että pommitukset toistuivat juuri tasan kymmenen päivän välein, ei ole mitään magiaa. Nykytietämyksen mukaan säät vain olivat tuolloin pommituslennoille suotuisimmat.
Kaikkiaan hyökkäyksissä Helsinkiin pudotettiin ainakin 17 000 pommia. Se on tonneissa sama määrä, jolla saksalainen Dresdenin kulttuurikaupunki tuhottiin maan tasalle, koska Dresdenissä ei ollut ilmapuolustusta juuri ollenkaan. Helsingissä Ilmatorjuntarykmentti 1 sai aikaan sen, että 95–96 prosenttia pommeista putosi tiiviisti rakennetun kantakaupungin ulkopuolelle.
Kesällä 1944 Helsingistä varauduttiin pakkoevakuoimaan se osa väestöstä, josta ei ollut taistelukäyttöön. Vapaaehtoisia evakuointisuosituksia oli aiemminkin jo ollut, ja niitä oli myös noudatettu hyvällä prosentilla.
Evakkoon joutui myös osa kaupungin julkisista patsaista, muiden muassa Kolme seppää, jotka irrotettiin jalustaltaan ja haudattiin hiekkaan Helsingin pitäjän, nykyisen Vantaan puolelle.
Kolmen yön ihme – Kun Helsinki pelastui 1944 -näyttely Virka Galleriassa, Helsingin Kaupungintalo, 25.5. saakka. Näyttelyn toteuttajat Helsingin kaupunki ja Ilmatorjuntasäätiö. Avoinna ma–pe klo 9–19, la–su klo 10–16. Vapaa pääsy.
Aiheesta lisää:
Helminen Martti – Lukander, Aslak: Helsingin suurpommitukset helmikuussa 1944. WSOY 2004, 2. painos 2014.
Jukka L. Mäkelä: Helsinki liekeissä – suurpommitukset helmikuussa 1944. WSOY 1967, 2. painos 1994.
