Verkkouutiset

Jukka Tarkka: Suomen aseellinen turvallisuus riippuu täysin Nato-maista

Jukka Tarkan mukaan Suomessa ei ole herätty Venäjän viime aikojen toimiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

”Kummallista, että historian tai edes maanpuolustuskysymysten harrastajat eivät ole nyt nähtyä selvemmin reagoineet siihen, mitä meidän kaikkien silmiemme edessä on tapahtunut”, historiantutkija ja valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kirjoittaa kolumnissaan kotisivuillaan.

Tarkan kirjoitus on julkaistu myös Etelä-Suomen Sanomissa.

”Venäjä on parissa kymmenessä vuodessa kaapannut lähialueensa neljältä valtiolta seitsemän maa-aluetta ja liittänyt ne valtioalueeseensa tai ottanut sotilaalliseen vaikutuspiiriinsä. Ryöstön kohteeksi joutuneet maat ovat kaikki olleet liittoutumattomia tai Naton rauhankumppaneita”, Tarkka toteaa.

Hän muistuttaa Venäjän jättäneen Naton jäsenmaat rauhaan.

”Suomi ei ole Naton jäsen. Venäjä on saalistanut Naton rauhankumppaneita. Suomi on Naton rauhankumppani”, Tarkka kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomessa neljännesvuosisadan aikana luodun puolustusrakenteen keskeiset ja tehokkaimmat asejärjestelmät perustuvat Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden teknologiaan.

”Edes maanpuolustusihmisten luulisi huomaavan, että Suomen aseellinen turvallisuus riippuu täysin huollosta ja täydennyksestä, joita on saatavissa vain Nato-mailta”, Tarkka kirjoittaa.

Kriisitilanteessa Nato-maat muonittavat Jukka Tarkan mukaan ensi sijassa toisiaan.

”Mitä uhkaavammaksi tilanne kehittyy, sitä varmemmin Suomen puolustuksen uskottavuudelle välttämätön logistiikkavuo tyrehtyy”, hän varoittaa.

Tarkan mukaan suomalaiset näyttävät kuvittelevan, että vanhat opit riittävät uudessa tilanteessa, vaikka sen sisään on rakentunut vakavia turvallisuusongelmia.

Tarkka käy kirjoituksessaan läpi viime aikaisia Nato-mielipidemittauksia.

Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan uusimmassa arvo- ja asennetutkimuksessa Nato-jäsenyyden kannatus oli 27 prosenttia. Luku oli samaa luokkaa edellisvuonnakin.

Jukka Tarkka muistuttaa kuitenkin, että vuonna 2012 Naton kannatus oli alhaisempi kuin koskaan, 14 prosenttia.

”Neljässä vuodessa se on lähes kaksinkertaistunut. Samana aikana Naton vastustus on vähentynyt 65 prosentista 46 prosenttiin.”

Sama suunta näkyy Tarkan mukaan myös Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan viime vuoden lopun raportista. Siinä Nato-kannatus on kasvanut jokseenkin samoin kuin Evan tutkimuksessa. Myös Nato-vastaisuus vähenee suunnilleen samaa tahtia.

”Evan tutkimus paljastaa myös toisen merkittävän, mutta vielä pinnan alle jääneen muutoksen. Naton vastustuksen vahvin käyttövoima on jo vuosikymmenet ollut suomalaisten enemmistön vihamielinen suhtautuminen Yhdysvaltoihin”, Tarkka toteaa.

Hän kuvailee suomalaisten Nato-asenteita ”ihmeen tuskaisiksi ja epävarmoiksi”. Toisin on Ruotsissa.

”Ruotsin kansalaismielipide ja poliittisen eliitin pääosa ovat päätelleet, että Naton liittyminen olisi nyt järkevää ja tarpeen. Tämä näkyy sekä porvaripoliitikkojen lausunnoista että mielipidemittauksista. Ruotsi on nyt Nato-myönteisempi kuin koskaan”, Jukka Tarkka toteaa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)