Edustajien huomiota on kiinnittänyt erityisesti se, että arviot haitoista esitetään lähes poikkeuksetta annettuina, ilman mitään kyseenalaistamista. Sen sijaan jokaiseen myönteiseen vaikutukseen liitetään vahvoja epäilyksiä.
Harri Jaskari epäilee, että perustelut on tarkoituksella kirjoitettu miinusmerkkisiä vaikutuksia painottaviksi, koska virkamiehet ovat pitkin matkaa suhtautuneet sovittujen uudistusten valmisteluun vastentahtoisesti.
Tätä Jaskari ei ymmärrä.
– Luonnosta lukiessa tulee jotenkin epäuskoinen olo, että onko tämä todella objektiivisen virkavalmistelun taso Suomessa tänä päivänä. Mitä pitäisi ajatella esimerkiksi siitä, että luonnoksen perusteluosassa fantasioidaan edelleen kolmosoluiden siirtämisestä Alkoon? Eikö tämä suuntaus tullut loppuun käsitellyksi jo ennen eduskuntavaaleja, Jaskari kysyy.
Jaana Pelkosta kismittää vaikutusarvioiden kirjoittaminen siten, että haittoja säännönmukaisesti korostetaan ja hyödyt ohitetaan tai kyseenalaistetaan. Lisäksi hän pitää keväästä saakka käynnissä ollutta uudistuksen vastaista kampanjointia täysin ylimitoitettuna suhteessa siihen, mitä ollaan esittämässä.
– Mielestäni on melkein uskomatonta, että 0,8 prosenttiyksikön korotus päivittäistavarakaupan juomien enimmäisvahvuuteen aiheuttaa tällaisen mediasirkuksen. Viikoittain on marssitettu valtakunnanmedioihin tuhon ja kuoleman profeetta toisensa jälkeen kertomaan, miten joudumme perikatoon, jos kaupan hyllyiltä löytyy jatkossa myös hyvän makuisia lonkeroita, Pelkonen hämmästelee.
