Professori Stefan Forssin ja maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entisen johtajan eversti evp Pekka Holopaisen ilmestynyt raportti on nimeltään Breaking the Nordic Defense Deadlock. Siinä etsitään ratkaisuja umpikujaan Suomen ja Ruotsin puolustusratkaisuissa.
Tästä linkistä löytyvän raportin ovat julkaisseet USA:ssa Army War College ja sen Strategic Studies Institute.
Holopainen ja Forss esittävät USA:n tukemaa pohjoismaista puolustusliittoa, koska Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole toteutumassa.
Raportissa todetaan pohjoismaiden tutkivan kiireellisesti puolustus- ja turvallisuusratkaisujaan ”epämiellyttävän herätyksen” eli Ukrainan tapahtumien jälkeen.
– Pääasiallinen opetus kriisistä on, että yhteistyö ja solidaarisuus Venäjän vastustamiseksi on olennaista, raportin johtopäätöksissä todetaan.
– Erilaisten kansallisten preferenssien vuoksi ei Venäjän toimiin ole annettu päättäväistä vastausta.
Johtopäätösten mukaan ”pitkän aikavälin tavoitteena Pohjoismaille on oltava kyky taistella yhtenä kokonaisuutena yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Naton kanssa”.
Raportin avainkohta saattaa olla tämä
– Sillä välin tulisi löytää tie sallia poliittisesti hyväksyttävä halukkaiden koalitio USA:n ja Pohjoismaiden välille tukemaan alueellista turvallisuutta. Mutta Venäjän suututtaminen mainitsemalla erikseen Naton jäsenyys ja kannattamalla sitä Suomelle ja Ruotsille ainoana mahdollisena tienä saavuttaa Pohjoismaiden turvatakuut on nykyisellään huonoa politiikkaa, ottaen huomioon Naton liittymisprosessin. Hienovaraisempi politiikka, joka voisi käyttää Nordic Security Dialoguea USA:n kanssa foorumina keskustelulle ja suunnittelulle, voisi toimia saman tulevaisuuden tavoitteen hyväksi, sulkematta pois Naton jäsenyyttä tulevaisuudessa.
”Yksikään ei selviä yksin”
Tutkijat listaavat muitakin johtopäätöksiä ja suosituksia, joita osoitetaan USA:n päättäjille.
Tutkijoiden mukaan pohjoismaat tarvitsevat USA:n tukea ja USA tarvitsee luotettavia liittolaisia ja partnereita.
– Koska yksikään pohjoismaa ei selviä yksin, yhteistyö tarjoaa ainoan kestävän ratkaisun, raportissa todetaan.
– Vaihtoehto – toimimattomuus – on täysin epätyydyttävä kaikille alueen maille.
Kirjoittajien mukaan Suomi on viimeaikaisesta lisääntyneestä kriisin tunnustamishalukkuudestaan huolimatta ”paljas ja kykenemätön toimimaan yksin”.
– Yhteisen sotilaallisen kyvyn luominen on aikaa vievä tehtävä, jota tulisi jatkaa tarmokkaasti alueella yhtä aikaa poliittisten pyrkimysten kanssa tavoitteiden kohdistamiseksi ja yhteistyön parantamiseksi. Rohkaisu Yhdysvalloilta, tuen selvästi ilmoitetun laajuuden ja rajojen sisällä, voi auttaa edistämään tätä tavoitetta.
Hienovaraisempaa
– Kaikkia mahdollisuuksia työskennellä yhdessä tulisi tavoitella varhaisimmassa mahdollisessa vaiheessa poliittisten rajoitusten puitteissa.
Tutkijat viittaavat hienovaraisempaa politiikkaa suosittaessaan Norjan kokemuksiin toimimisesta Venäjän kanssa ”rennolla ja riidattomalla tavalla”.
– Suomi on ainoa maa alueella joka voi, ainakin teoriassa, mobilisoida ja järjestää koulutettuja reservejä pitkitettyihin matalan jännitteen tilanteisiin. USA:n armeijan tulisi harkita vaihtoehtoja Suomen puolustusvoimien kanssa tämän kaltaisiin tilaisuuksiin, edellyttäen sotilaallista läsnäoloa pohjoisessa ja mahdollisesti muilla alueilla turvallisuuden ylläpitämiseksi, raportissa kirjoitetaan.
– Tehostettu yhteistyö sekä Suomen että Ruotsin kanssa olisi itsestään selvästi suuressa roolissa Baltian maiden turvatakuiden kanssa, vähentäen rajusti niiden nykyistä eristystä Venäjän pelotellessa.
Tutkijoiden mukaan erityisesti Suomella on jo nyt niin läheinen integraatio Naton rakenteiden kanssa ja maa täyttää jäsenyyskriteerit niin hyvin, että liittymisprosessi voisi mahdollisesti olla ripeä.
