Suurituloisten verotusta on nostettu, progressiota on kiristetty ja veropohjaa on laajennettu, selviää maanantaina julkaistusta EVA Arviosta Pitkät talkoot. Arvion on kirjoittanut EVA:n tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
– Hallituksen leikkaussuunnitelmat ovat käynnistäneet keskustelun taakanjaosta ja myös hyvätuloisia on vaadittu mukaan. Vähälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että myös suurituloiset ovat osallistuneet talkoisiin jo pitkään etenkin verotuksen ja sen progression kautta, Haavisto sanoo.
Kaksi suurituloisinta kymmenystä kotitalouksista maksaa yli puolet kaikista välittömistä veroista ja sosiaaliturvamaksuista.
– Tästä huolimatta verotusta kiristäviä päätöksiä on viime vuosina suunnattu nimenomaan hyvätuloisille, arviossa todetaan.
Vuonna 2012 säädettiin väliaikaiseksi tarkoitettu tuloveron kiristys, joka toteutettiin lisäämällä valtion tuloveroasteikkoon uusi luokka yli 100 000 euroa ylittäville ansiotuloille. Arvion mukaan tämä kiristys nosti suurituloisen palkansaajan marginaaliveron noin 57—58 prosenttiin.
Vuonna 2014 tätä ns. solidaarisuusveroa laajennettiin alentamalla sen tulorajaa 90 000 euroon. Nyt veroa on päätetty jatkaa vuoteen 2019 asti.
EVA:n arvio kertoo, että myös pääomatuloveroa on viime vuosina kiristetty. Kiristyksen lisäksi pääomatulovero muutettiin progressiiviseksi vuonna 2011.
Pääomatuloveron progressiota on sittemmin kiristetty ja laajennettu kahdesti nostamalla veroprosenttia sekä laskemalla progressioporrasta. Uusimmat kiristykset astuivat voimaan vuoden 2015 alussa.
Veronkorotukset ovat kohdistuneet myös perintö- ja lahjaverotukseen. Esimerkiksi veroprosentti suurten perintöjen kohdalla on noussut 7 prosenttiyksikköä neljässä vuodessa.
Myös yli 45 000 euron eläkkeille on säädetty kuuden prosenttiyksikön lisävero, joka peritään yli 45 000 euroa vuodessa ylittävistä eläketuloista.
