Verkkouutiset

Kelan uusi pääjohtaja sosiaaliturvasta: Mieluummin maksaisin tekemisestä kuin olemisesta

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen ihmettelee, miten neljäsosa Suomen työttömistä voi olla alle 35-vuotiaita.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kelan tilastojen mukaan alle 30-vuotiaista 70 000 ja alle 35-vuotiaista 110 000 henkilöä on joko työttömänä työnhakijana tai keskeyttänyt opintonsa.

Kelan uusi pääjohtaja Elli Aaltonen ihmettelee, miten tämä on mahdollista.

– Miten me olemme sallineet sen, että ikääntyvä Suomi mahdollistaa jopa neljäsosan työttömistä olevan alle 35-vuotiaita, joilla pitäisi olla vielä työkunto, työtaito ja työmarkkinamahdollisuus? Haluan tätä ihan oikeasti kysyä, miksi näin on päässyt tapahtumaan, mutta aina kun minä kysyn, saan niskaani, syyllistänkö minä, Aaltonen kertoi Politiikan toimittajien lounaalla keskiviikkona.

Aaltosen mielestä sosiaaliturvajärjestelmä on hyvä, mutta sosiaali- ja terveyspalveluita pitäisi sovittaa yhteen perusturvan kanssa ja hakea yhtymäkohtia työllisyyteen ja koulutukseen. Hänen mielestään Suomessa tehdään nyt turhankin yrittäjyyslähtöistä politiikkaa.

– Nämä ihmiset eivät varmaankaan ole työmarkkinoiden halutuimpia, jos työttömyysjaksot alkavat olla yli vuotta tai ei ole tutkinnon antavaa koulutusta suoritettu loppuun. Mutta meillä on paljon tekemätöntä työtä ja mahdollisuuksia, niin kyllä minä mieluummin maksaisin tekemisestä kuin olemisesta, Aaltonen sanoo.

Hän tietää, että tämä näkemys on monille nuorille punainen vaate, mutta Aaltosen mielestä yhteiskunnan ja ihmisenkin etu on, että saa vaikka vähän bonusta tekemisestä kuin saa tukea olemisesta.

– Tämä ei ole piiska, vaan tämä on mahdollisuus, hän painottaa.

Osallisuustuloa sosiaaliturvaetuuden lisäksi

Aaltonen tarkoittaa tekemisellä mahdollisuutta julkisen, yksityisen tai kansalaisjärjestön palkkaamaan vapaaehtoistyöhön. Hänen mielestään opintietäkin voitaisiin väljentää siten, että myös sellaisiin opintoihin saisi tukea, jotka eivät välttämättä johda tutkintoon.

Aaltosen mielestä osallisuustuloa pitäisi kuitenkin maksaa sosiaaliturvaetuuden lisäksi.

– En lähtisi osallisuudella viemään pois ensisijaisen etuuden arvoa, mutta suhteuttamaan sen kokonaisuutta ja antamaan vaikka osallisuustulon muodossa hivenen lisää ja katsomaan, tapahtuuko tässä liikahdusta mihin suuntaan. Minun ajatukseni on kyllä enemmän porkkanaa kuin keppiä, Aaltonen toteaa.

Aaltonen näkee, että pieni investointi yhteiskunnan taholta vaikuttaisi paremmin kuin sanktiot.

– Meillä on jo tällä hetkellä jonkin verran osallistavaa sosiaaliturvaa, mutta se lähtee siitä, että jos et osallistu, niin vähennetään muun muassa työttömyysturvaetuuksia. Yhdistelmää pitää hakea, hän linjaa.

Aaltonen haluaa käydä Kelaa koskevan lainsäädännön läpi, kun hän aloittaa tehtävässään vuodenvaihteen jälkeen. Selvityksen pohjalta tehdään päättäjille esitykset, miten sosiaaliturvajärjestelmää voitaisiin yksinkertaistaa ja poistaa kannustinloukkuja, jotka eivät mahdollista aktiivisuutta.

Nykyisin yksi sosiaaliturvaetuus voi estää toisen saamisen. Esimerkiksi työttömyysturvalla ei voi opiskella.

Kela maksaa vuosittain sosiaaliturvaetuuksia 15 miljardia euroa, joka voitaisiin käyttää Aaltosen mielestä nykyistä vaikuttavammin.

Aaltonen esittää, että kun professori Heikki Hiilamon osallisuustuloa koskeva raportti ja professori Juho Saaren eriarvoisuutta koskeva työ sekä Kelan lainsäädäntöä koskeva selvitys valmistuvat, niiden pohjalta voitaisiin lähteä uudelle tielle, jota Aaltonen on hahmotellut.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)