Verkkouutiset

”Yhteisten energiamarkkinoiden rakentaminen on paras sanktio Venäjää vastaan”

Europarlamentin vaikutusvaltaisimman valiokunnan puheenjohtajalla Jerzy Buzekilla on ratkaisu Euroopan energiaongelmiin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Energiaturvallisuudesta ei voi puhua mainitsematta professori Jerzy Buzekia. Europarlamentin teollisuus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajan työhuone enemmän kuin vihjaisee miehen taustasta. Tila pullistelee pokaaleja, kunniakirjoja, palkintoja ja muita muistoja.

Samaa voi sanoa Buzekin tittelilistasta: Puolan entinen pääministeri, Neuvostoliiton kaataja, europarlamentin entinen puhemies, vuoden europarlamentaarikko, 400 000 äänen vaalikuningas ja useamman yliopiston kunniatohtori.

Energia- ja teollisuusvaliokunnan lisäksi Buzek johtaa muiden europarlamentin valiokuntien puheenjohtajia. Hän päättää esimerkiksi, mikä valiokunta saa komission lakiesitykset käsiteltävikseen.

Maltillisena ja humaanina tunnetun professorin ehdoton sydämenasia on kuitenkin energiaturvallisuus. Sen tärkeyttä ei tällä hetkellä kiistä kukaan.

– Energiaturvallisuudesta huolehtiminen saattaa maksaa paljon, mutta niin maksaa puolustuspolitiikkakin. Energia on nähtävä samalla tavalla turvallisuuskysymyksenä. Siitä huolehtiminen on välttämätöntä, alleviivaa Buzek.

Toteutumaton energiatarina

Kolmatta kauttaan meppinä vaikuttava Buzek edustaa EU:n presidentti Donald Tuskin Civic Platform -puoluetta, joka kuuluu europarlamentin EPP-ryhmään. Vuonna 1980 insinööri Jerzy Buzek liittyi Puolan ensimmäiseen ammattiliittoon, Lech Walesan solidaarisuusliikkeeseen.

Aktiivijäsenenä ja poliitikkona vaikuttanut Buzek valittiin vuonna 1997 rautaesiripun takaa nousseen Puolan pääministeriksi. Buzek toimi tehtävässä koko nelivuotiskauden, mikä on puolalaisittain harvinaista.

Buzekin kaudella toteutettiin useita reformeja, joilla modernisoitiin esimerkiksi maan terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmä. Mutta mies muistetaan ennen kaikkea energiapolitiikan uudistajana.

Jerzy Buzekin pääministerikauden alkaessa maa ei ollut vielä EU:n tai Naton jäsen. Energiaturvallisuus oli akuutin uhan alla. Oma energiantuotanto oli lähes kokonaan likaisen kivihiilen varassa ja tuontienergiasta vastasi Venäjä kiskurihintaan.

– Kehitin tuolloin ajatuksen energiasta poliittisena aseena, Buzek muistelee.

Buzek päätti muuttaa Puolan tilanteen ja aloitti neuvottelut Norjan silloisen pääministerin kanssa. Pitkien neuvotteluiden jälkeen Norja sitoutui avaamaan Pohjanmerelle oman kaasukentän pelkästään Puolaan toimitettavaa kaasua varten.

Mutta sitten astui politiikka peliin. Buzek puolueineen hävisi vaalit ja valtaan astunut vasemmistolainen Leszek Miller peruutti koko projektin. Välittömästi tämän jälkeen Puola aloitti neuvottelut North Streamin rakentamisesta Venäjän kanssa.

Viimeaikaiset uutiset North Streamin ja Turkish Streamin laajentumisesta huolettavat professoria. Niiden myötä venäläisen energian tuontikapasiteetti EU-maihin kasvaa entisestään. Samalla murenee EU:n uskottavuus rakentaa integroidut energiamarkkinat, puhua yhdellä äänellä ja vähentää energiantuontiriippuvuutta yhdestä lähteestä.

Venäjä-sanktioista parhain

Buzek lanseerasi idean Euroopan energiayhteisöstä jo vuonna 2010. Silloin ajatus kuulosti monen korvaan utopistiselta. Nyt samaa suunnitelmaa pusketaan EU:ssa eteenpäin oman komissaarin ja uuden nimen – energiaunionin – alla.

Professori painottaa, että turvallinen, nykyistä edullisempi ja puhtaampi energia on haaste, jota yksikään EU-maa ei kykene yksin ratkaisemaan. Ainoa mahdollinen tie eteenpäin on yksi yhteinen energiamarkkina.

– Rakentamalla aidosti avoimet yhteiset energiamarkkinat, kasvatamme väistämättä unionin kilpailukykyä, lisäämme talouskasvua ja työpaikkoja. Markkinoilla vallitsee tuolloin kova, mutta reilu kilpailu ja energian hinta on näin aina alhaisin mahdollinen.

Buzekin silmissä energiaunionilla on kuitenkin yksi tehtävä ylitse muiden: energiaitsenäisyys Venäjästä.

– Yhteisten energiamarkkinoiden rakentaminen ja energiantuotannon omavaraisuuden lisääminen on paras sanktio Venäjää vastaan.

Buzek alleviivaa energiaunionin kasvattavan sisäistä turvallisuuttamme, joustavuuttamme ja määräysvaltaa energiavirroista. Se toimii Euroopan hyväksi, ei muita vastaan.

”Status quo ei voi jatkua”

Buzek muistuttaa, että EU-maiden suhteet Venäjään ovat muuttuneet perustavanlaatuisesti viimeisten puolentoista vuoden aikana.

– Meidän tulee vetää nykytilanteesta selkeät päätelmät. Status quo ei voi jatkua.

Brysselissä ollaankin kautta puolueiden yhtä mieltä, että Venäjä komeilee syksyllä korkealla EU:n asialistalla. Myös äänestäjät tuntuvat kyllästyneen nykytilanteeseen. Venäläiset sen sijaan antavat Vladimir Putinin harjoittamalle EU- ja energiapolitiikalle hyvät arvosanat.

Buzek uskoo Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppaneuvotteluiden vähentävän Venäjän roolia Euroopan energiantuojana, sillä sopimukseen kuuluu väistämättä energiakauppa. Euroopan tulisi professorin mukaan kehittää määrätietoisesti yhteistyötä Norjan, Algerian, Qatarin ja muiden Arabimaiden kanssa. Ottaa toisin sanoen käyttöön kaikki keinot, jotka vähentävät riippuvuuttamme Venäjästä.

Toimittaja: HELI SATULI.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)