Keskustan puheenjohtajan Juha Sipilän puheet yhteiskuntasopimuksesta hämmentävät filosofi Timo Airaksista. Hän huomauttaa, ettei Sipilän yhteiskuntasopimuksella ole ”mitään tekemistä tämän termin perinteisen filosofisen käytön kanssa”.
– Se on poliittinen fraasi, jolla ei sinänsä ole mitään merkitystä, mutta joka vetoaa ihmisten fiilikseen sillä tavalla, että tehdään tää homma yhdessä. Sen ymmärrän, että kyse on yhteiskunnasta, mutta en ymmärrä, mitä sillä on sopimuksen kanssa tekemistä? Kuka tekee sopimuksen ja kenen kanssa? Vai onko se vain niin, että ihmiset puhaltavat yhteen hiileen, mutta kenen johdolla? Keskustanko? Airaksinen kyselee.
Airaksisen mukaan yhteiskuntasopimus juontaa filosofisena terminä juurensa antiikin ajoista, ja sillä selitetään järjestäytynen yhteiskunnan syntyä. Miten porukka, ”joka on sodassa toisiaan vastaan, niin kuin villi-ihmiset”, päätyy järjestäytyneeseen yhteiskuntaan, jossa on hallinto, kuri ja järjestys.
– Meidän opiskelijat opiskelevat hartaasti näitä yhteiskuntasopimusteorioita, millä tavalla oikeutetaan hallintovalta. Ja se oikeutetaan sillä tavalla, että ihmiset ovat vapaaehtoisesti suostuneet alistumaan tähän hallintovaltaan, Airaksinen sanoo.
Pöydässä kukin ajaa omaa etuaan
Keskustan Juha Sipilä on esittänyt laajaa yhteiskuntasopimusta, joka tehtäisiin mahdollisimman pian vaalien jälkeen. Siinä hallitus, eduskunta, työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöt sekä muut keskeiset toimijat olisivat osapuolina sopimassa keskeisistä työelämän kysymyksistä kuten muutoksista ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, vuorotteluvapaaseen, koeaikaan tai työttömyysputkeen.
Airaksisen mielestä Sipilän maalailema yhteiskuntasopimus ”herättää enemmän kysymyksiä kuin selkiyttää asioita, koska yhteiskuntasopimuksen pitäisi koskea kaikkia samalla tavalla”.
Airaksinen huomauttaa, ettei sopimuksen ehdoista ole puhuttu ja eikä tällaisessa taloudellisessa kriisissä ”kukaan kirjoita sellaista sopimusta vapaaehtoisesti, että ottakaa vain minulta”.
– Eihän semmoista olekaan kuin yhteiskuntasopimuspöytä, vaan kaikki kokoontuvat pöytään puolustamaan omaa etuaan. Ja kaikki tietävät samalla sen, että sopimus ottaa niiltä, jotka eivät pysty puolustamaan itseään, sanoo Airaksinen.
Hänestä Sipilän yhteiskuntasopimus ”naamioi katalalla tavalla tämän totuuden”.
Jos kaikki menisivät sammutetuin lyhdyin?
Keskustan Juha Sipilä on ollut haluton ottamaan kantaa moniin työelämän keskeisiin kysymyksiin. Sipilä on perustellut tätä sillä, että muuten asiat ammutaan alas eikä yhteiskuntasopimuspöytään jää ratkottavaa.
Airaksinen kummastelee Sipilän logiikkaa:
– Millä perusteella ihminen äänestää Sipilää, joka menee täysin sammutetuin lyhdyin vaaleihin? Eihän äänestäjä tiedä, mitä hän saa, koska Sipilä sanoo katsovansa vasta vaalien jälkeen kenen kanssa haluaa olla tekemisissä ja mitä hän tekee, Airaksinen kummastelee ja jatkaa:
– Jos kaikki puolueet menisivät samalla tavalla sammutetuin lyhdyin hallitukseen, kyllä kansalaiset odottaisivat tukka pystyssä, mitä siellä kohta sovitaan.
