Kaikenlainen EU:n ja Naton tekemä työ turvallisuuden parantamiseksi lisää Euroopan turvallisuutta, mutta vain välillisesti Natoon kuulumattomien maiden osalta, arvioi turvallisuusanalyytikko, prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen.
– Se kova turvallisuus on Natossa. EU:n ja Naton yhteistyöllä on vain välillistä vaikutusta siihen, miten Suomen, Ruotsin, Itävallan, Irlannin, Maltan ja Kyproksen turvallisuus paranee, Pyykönen sanoo Verkkouutisille.
– Enemmänkin se riippuu siitä, miten nämä maat itse hoitavat ulkopolitiikkaansa EU:n sisällä ja suhteessa Natoon. Mutta kun emme ole sotilasliiton jäseniä, siihen on vaikeampi vaikuttaa.
Joulukuun puolivälissä pidetyssä EU:n huippukokouksessa päätettiin muun muassa EU:n ja Naton yhteistyön syventämisestä. EU:n ja Naton johtajat antoivat yhteisen julistuksen yhteistyön tiivistämisestä jo viime heinäkuussa Naton huippukokouksen yhteydessä Varsovassa.
– Minä kyllä näkisin tässä Naton Varsovassa pidetyn huippukokouksen tuloksena, että nyt on hieman enemmän intoa kuin aikaisemmin. Voi olla, että nimenomaan suorituskykyjen osalta voi syntyä jotain uutta rahoituspohjan mahdollisesti monipuolistuessa ja laajentuessa.
Pyykönen korostaa, että kyse on kahdesta instituutiosta, joissa on käytännössä samat jäsenet.
– Se, että kuusi maata ei kuulu toiseen instituutioon, on viisi prosenttia väestöpohjasta ja pikkuisen enemmän bruttokansantuotteesta. Kyllä se on Nato-maiden päätettävissä, että mitä siitä tulee.
Pyykösen mukaan perusongelmana on Turkin, Kyproksen ja Kreikan tulehtuneet välit. Kyproksen saaren eteläosa on kreikkalaisten asuttaman Kyproksen tasavallan hallinnassa. Kyproksen tasavalta kuuluu Euroopan unioniin, Yhdistyneisiin kansakuntiin ja Kansainyhteisöön.
Saaren turkkilaisväestö asuu Turkin miehittämässä pohjoisosassa, Pohjois-Kyproksen turkkilaisessa tasavallassa. Sen itsenäisyyden on toistaiseksi tunnustanut vain Turkki, joka miehitti alueen 1974.
– Näiden maiden keskinäinen veto-oikeuden käyttö toisiaan vastaan estää EU:n ja Naton yhteistyön todellisen etenemisen. Jos tähän ongelmaan löydetään ratkaisu, niin sitten voi tapahtua jotain merkittävää vastuunjaon osalta.
Pyykösen mielestä Naton ja EU:n kannattaisi tehdä selvä tehtäväjako ja keskittyä maantieteellisesti eri alueille.
– Natolla on kädet täynnä sen päätehtävän hoitamisessa eli koko puolustusulottuvuuden parantamisessa Euroopassa etenkin omien jäsenvaltioidensa osalta suhteessa Venäjän aggressioihin.
– Silloin EU voisi keskittyä siihen, mikä sille paremmin sopii eli Pohjois-Afrikkaan ja laajemmin Lähi-itään. Yhteiskuntien kehittäminen, taloudellisten edellytysten parantaminen sekä kriisinhallinta ovat nimenomaan EU:n keskeisiä osaamisalueita.
Pyykösen mukaan tämänlainen maantieteellinen jako tässä suuntautumisessa voisi mahdollistaa sen, että päästään eteenpäin.
– Mutta tällainen jako olisi voitu tehdä jo ajat sitten. Nyt voi olla uudenlainen mahdollisuus.
