Oma koti on tärkeä askel nuoren itsenäistymisen polulla. Useille ensimmäinen koti on vuokra- tai asumisoikeusasunto, mutta monilla haaveena on omistusasunto.
Asuntosäästöpalkkiojärjestelmä (ASP) on jo pitkään helpottanut nuoren mahdollisuutta ostaa ensiasunto. ASP on pankkien ja valtion merkittävä yhteinen vastaantulo nuorten ensiasunnon hankinnalle.
ASP-järjestelmää on säännöllisesti kehitettävä, jotta se vastaa paremmin nuorten aikuisten tarpeita, muuttuvia asuntomarkkinoita sekä viranomaisten asettamia säännöksiä.
Viime vaalikaudella ASP-säästämisen yläikärajaa nostettiin 39 vuoteen. Nykyinen hallitus on luvannut laskea säästämisen alaikärajaa 15 vuoteen. Nämä ikärajamuutokset ovat tarpeen, kun lainakatto tulee voimaan ensi vuoden puolessa välissä. Jatkossa asunnonostajalla tulee olla monessa tapauksessa aiempaa isompi osuus kauppahinnasta etukäteen säästettynä. Aiemmin asunnon omistanut saa näitä säästöjä myymällä asuntonsa. Ensiasunnon ostajan vaihtoehdoksi sen sijaan jää yleensä säästäminen.
Ympäristöministeriö on kaavaillut, että alle 18-vuotias saisi säästää ASP-tilille vain omalla työllään hankkimia rahoja. Rajaus asettaa alle 18-vuotiaat nuoret täysin eriarvoiseen asemaan, koska vastaavia rajauksia ei ole täysikäisille ASP-säästäjille.
Tällainen käsittämätön rajaus aiheuttaa myös ongelmia pankeille. Miten pankki valvoo, onko nuori saanut talletettavat rahat omalla työllä, marjoja poimimalla, voittamalla kilpailun vai isovanhemmalta lahjaksi? 18-vuotias nuori voi tallettaa rippirahat ASP-tilille, mutta ei tätä nuorempi. Isovanhemmat voivat lahjoittaa rahaa kolmekymppisen ASP-tilille mutteivät saa laittaa samaa summaa alaikäisen nuoren ASP-tilille. Verokohtelu on kuitenkin kaikille sama iästä riippumatta.
ASP-säästäminen tukee tavallisten perheiden lasten mahdollisuutta päästä kiinni ensiasuntoon. Asuntosäästötilille riittävän summan tallettanut nuori saa lainaa omistusasuntoaan varten ilman vanhempien takausta tai lähipiiristä saatavia lisävakuuksia. ASP tarjoaa siten mahdollisuuden omistusasuntoon pelkästään omalla säästämisellä vanhempien varallisuudesta riippumatta. Pankkien ASP-talletukselle maksama korko ja lisäkorko tukevat tätä yhdenvertaisuutta. Vastaavia korkoja ei nykyisessä korkoympäristössä kyetä perinteisille talletuksille tarjoamaan.
Pankin maksaman lisäkoron maksuaikataulua olisi tarkistettava samassa yhteydessä, kun tallettamisen aloittamisen alaikärajaa lasketaan. Helsingin Sanomat nosti taannoin aiheellisesti esiin, että ministeriön alkuperäisessä esityksessä ei tätä asia ollut huomioitu.
ASP-säästöille maksettavan lisäkoron (2 – 4 prosenttia) saa säästöjen aloitusvuodelta ja seuraavalta viideltä säästövuodelta. Jos aloittaa säästämisen 15-vuotiaana pikkusummilla, niin lisäkoron tuotto jää pieneksi.
Oikeudenmukaista olisi, että sääntelyä muutettaisiin niin, että alle 18-vuotias nuori voisi valita kahdesta vaihtoehdosta ajankohdan, jolloin lisäkoron laskemisaika alkaa. Nämä vaihtoehdot voisivat olla joko säästämisen aloittamispäivä tai päivä, jolloin nuori täyttää 18 vuotta.
Eri-ikäisten ASP-säästäjien yhdenvertaisuuden nimissä ympäristöministeriön pitäisi luopua suunnitelmastaan, että alle 18-vuotiasta kohdeltaisiin eri tavoin säästöjen osalta. Rajaus vain omalla työllä ansaittuihin varoihin on mahdoton toteuttaa ja erittäin vaikea valvoa. Rajaus on myös ristiriidassa Sipilän hallituksen linjauksen kanssa, että turhaa sääntelyä ja byrokratiaa puretaan.
Kirjoittaja Piia-Noora Kauppi on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
