Suomi ei olisi Suomi ilman vientiä. Ilman ulkomaankaupan tuomaa vaurautta olisimme huomattavasti köyhempi maa. Nyt haasteenamme on saada vienti uuteen kiitoon vuoden 2009 pudotuksen ja viime vuosien hitaan kasvun jälkeen. On väärä luulo, että hallituksella olisi vipu, josta vienti käännetään kasvuun. Kekkosen aikaa on turha haikailla tässäkään asiassa. Ainoa tie on parantaa vientiyritysten kilpailukykyä.
Syitä viennin heikkoon kasvuun on monia. Tärkein syy on kuitenkin Suomen heikentynyt kilpailukyky. Kuten Anders Borg ja Juhana Vartiainen tuoreessa raportissaan toteavat, palkanmuodostus ei meillä ole sopeutunut heikkenevään tuottavuuteen – kustannustasomme on yksinkertaisesti liian korkea.
Muitakin selityksiä on tarjottu. Poliitikot ovat syyttäneet milloin euroa, milloin EU:n Venäjä-pakotteita, milloin Team Finland -palveluiden tunnettuutta. Teollisuus syyttää myös EU-pykäliä, etenkin rikkidirektiiviä. Näiden tekijöiden vaikutus kokonaisuuteen on lopulta ollut vähäinen.
Nyt pitää katsoa eteenpäin ja tehdä ne uudistukset, joita viennin nostaminen vaatii. Taikatemppuja ei ole. Ei ole clearing-kauppaa Neuvostoliiton kanssa eikä markkaa, jota devalvoimalla voisi siirtää rahaa keskiluokan taskusta vientiteollisuudelle.
Yrittäjätaustaisena ulkomaankauppaministerinä esitänkin seuraavalle hallitukselle kahdeksan kohdan vientiohjelmaa, jolla vienti saadaan nousuun.
Ensimmäiseksi meidän täytyy vahvistaa vientiyritystemme kustannuskilpailukykyä. Tämä voidaan toteuttaa palkkaverotusta keventämällä jos vientialojen palkankorotukset pysyvät erittäin maltillisina. Työajoista ja palkoista pitäisi sopia enemmän paikallisesti. Kalliista laittomista lakoista tulee päästä eroon.
Toiseksi työntekijän palkkaamista tulisi helpottaa. Vienti edellyttää kasvuhakuisuutta ja rohkeutta palkata uusia työntekijöitä. Palkkaamisen kynnystä pitää laskea esimerkiksi pidentämällä koeaikaa ja keventämällä byrokratiaa.
Kolmanneksi, kaupan esteet tulee poistaa Euroopasta ja maailmalta. Suomen vienti hyötyy kaupan vapauttamisesta. EU:n ja USA:n kauppasopimus helpottaisi tilannetta. Myös Euroopan sisällä on edelleen esteitä, jotka vaikeuttavat suomalaisen osaamisen vientiä. Myös Pohjoismaiden väliltä on poistettava esimerkiksi pätevyysvaatimuksiin liittyviä esteitä.
Näiden keinojen lisäksi Suomen vientiä voidaan helpottaa muun muassa monipuolistamalla vientimme rakennetta selkeyttämällä julkisten hankintojen kilpailutuksia, yksinkertaistamalla yritysten rahoitusta, virtaviivaistamalla lainsäädäntöä kotona ja EU-alueella, hyödyntämällä yrityksiä paremmin kehitysyhteistyössä ja kehittämällä Team Finland -palveluista entistä parempia erityisesti pk-yrityksille.
Suomi valitsee kuukauden kuluttua itselleen uuden eduskunnan ja suunnan. On jokaisesta äänestäjästä kiinni, valitsemmeko Kekkosen ajan keinoja suosivia edustajia vai tulevaisuuteen katsovia ja vaikeitakaan päätöksiä pelkäämättömiä ehdokkaita. Päivitetään viennin pohja eiliseltä nykypäivään ja nostetaan Suomi uuteen nousuun!
Kirjoittaja Lenita Toivakka on Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri ja kokoomusnaisten puheenjohtaja.
