– Paketissa on paljon rahaa ja hyviä aineksia, mutta kokonaisuus jää pettymyksen puolelle. Hallitus lisää yrityksille suoraa tukea liian vähän, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.
Hallitus lupasi kehysriihensä yhteydessä laaditussa lisätalousarvioehdotuksessa yrityksille lisätukea 450 miljoonaa euroa Business Finlandin, Ely-keskusten ja kuntien kautta. Lisäksi tuetaan maaseudun yrityksiä 40 miljoonalla, lisätään tuotekehityslainoja 300 miljoonalla Business Finlandin kautta ja pääomasijoituksia 150 miljoonalla Teollisuussijoituksen kautta.
– Paketissa on hyviä elementtejä, kuten maaseutuyritysten tukeminen, Business Finlandin kautta jaettavat kehityslainat ja pääomasijoitukset Teollisuussijoituksen kautta, Pentikäinen kiittelee.
– Suoraa tukea on kuitenkin liian vähän, ja se valuu liian hitaasti yrityksiin. On rakennettu nopeasti jakoputkia, mutta ne toimivat hitaasti, vaikka yrittäjät ja viranomaiset tekevät parhaansa hiki hatussa. Jakoputkien vauhtia pitää parantaa. Vasta pieni osa tukia tarvitsevista on niitä hakenut, hän sanoo.
Yksinyrittäjätukea päästävä hakemaan nopeasti
Yrittäjägallupin mukaan lähes puolet yrityksistä aikoo hakea suoraa julkista tukea. Tämä tarkoittaisi noin 140[nbsp]000 yritystä. Tukea on toistaiseksi saanut alle 5[nbsp]000 yritystä.
– On kriittistä saada yksinyrittäjien tukiputki auki. Kyse on isosta joukosta yrittäjiä, joista moni on nyt hyvin ahtaalla, Pentikäinen sanoo.
Hänen mukaansa tukea tarvitaan laajalti, paitsi lainatakauksina myös suorana tukena.
– Suoraa tukea kannattaisi jakaa siten, että valtio hoitaisi yritysten ja yrittäjien sosiaalivakuutusmaksut määräajan. Jos näin ei tehdä, kustannukset kaatuvat vielä suurempina valtiolle, kun se pelastaa ihmisiä työttömyyskassojen ja Kelan kautta, hän toteaa.
Suomen Yrittäjät arvioi jo kriisin alussa, että yrityksiin tarvitaan tukea noin viisi miljardia euroa. Tästä tuesta puuttuu vielä kolmisen miljardia.
Pentikäisen mukaan suoria tukia ja lainarahoitusta tarvitaan enemmän, jotta Suomen talous toipuisi nopeasti, kun kriisi joskus hellittää.
– Toivon, että eduskunta ottaa aktiivisen otteen lisätalousarvion osalta, jotta saadaan sellaiset tuet, jotka kantavat yritykset pahimman kriisin yli, hän vetoaa.
